Rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia Sospro Oy:n työntekijöiden työhyvinvointiin
Viljanen, Milla; Jokinen, Julia (2022)
Viljanen, Milla
Jokinen, Julia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204044458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204044458
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Sospro Oy:n työntekijöille työhyvinvointikysely, jossa tehtyjen rajoitustoimenpiteiden vaikutukset linkittyivät työhyvinvointiin. Tavoitteena oli selvittää työntekijöiden näkemyksiä rajoitustoimenpiteiden vaikutuksesta työhyvinvointiin sekä antaa niiden pohjalta kehittämiskeinoja.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin Google Forms- lomakkeen avulla ja kyselylomake saatekirjeineen lähetettiin sähköpostilla Sospron laatujohtajalle. Hän lähetti kyselyn sijaishuollon yksiköiden johtajille, jotka välittivät kyselyn työntekijöilleen. Kysely sisälsi määrällisiä ja avoimia kysymyksiä, joilla syvennettiin tietoa vastaajien kokemuksista. Määrälliset vastaukset analysoitiin Tixel tilasto- ohjelmalla ja laadulliset aineistolähtöisellä sisällönanalysoinnilla. Opinnäytetyön teoriaosuus pohjautui rajoitustoimenpiteiden ja työhyvinvoinnin käsitteisiin sekä yhteyksiin lastensuojelun sijaishuollon kontekstissa.
Kyselyyn vastanneista (n=48) kaikki paitsi neljä olivat sitä mieltä, että tehdyt rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet heidän työhyvinvointiinsa. Yleisimmin käytetyt rajoitustoimenpiteet olivat olleet liikkumisvapauden rajoittaminen, aineiden ja esineiden haltuunotto sekä kiinnipitäminen. Kiinnipitäminen oli vaikuttanut kaikista tehdyistä rajoitustoimenpiteistä ylivoimaisesti eniten työntekijöiden työhyvinvointiin.
Rajoitustoimenpiteiden käytön heikentävän vaikutuksen minimoimiseksi vastauksissa tärkeimpinä nousivat kiinnipitokoulutukset, rajoitustoimenpiteiden läpikäyminen ja ennakointi. Rajoitustoimenpiteiden ennaltaehkäisyssä koettiin tärkeänä ennakointi ja vuorovaikutus lasten sekä työryhmän kesken.
Jotta työntekijät jaksavat työssään, tulisi rajoitustoimenpiteiden käytön heikentävää vaikutusta työhyvinvointiin minimoida. Opinnäytetyön perusteella rajoitustoimenpiteiden käyttö vaikuttaa lähes jokaisen työntekijän työhyvinvointiin. Lastensuojelussa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, mikä voi aiheuttaa lapsissa oireilua. Aihetta tulisi tutkia ja kehittää lisää, jotta rajoitustoimenpiteiden käytön heikentävä vaikutus työhyvinvointiin voitaisiin minimoida. Parempi työhyvinvointi saattaa osaltaan mahdollistaa lastensuojeluun pysyvämpiä työsuhteita, mikä todennäköisesti vaikuttaisi sijoitettuihin lapsiin positiivisesti.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin Google Forms- lomakkeen avulla ja kyselylomake saatekirjeineen lähetettiin sähköpostilla Sospron laatujohtajalle. Hän lähetti kyselyn sijaishuollon yksiköiden johtajille, jotka välittivät kyselyn työntekijöilleen. Kysely sisälsi määrällisiä ja avoimia kysymyksiä, joilla syvennettiin tietoa vastaajien kokemuksista. Määrälliset vastaukset analysoitiin Tixel tilasto- ohjelmalla ja laadulliset aineistolähtöisellä sisällönanalysoinnilla. Opinnäytetyön teoriaosuus pohjautui rajoitustoimenpiteiden ja työhyvinvoinnin käsitteisiin sekä yhteyksiin lastensuojelun sijaishuollon kontekstissa.
Kyselyyn vastanneista (n=48) kaikki paitsi neljä olivat sitä mieltä, että tehdyt rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet heidän työhyvinvointiinsa. Yleisimmin käytetyt rajoitustoimenpiteet olivat olleet liikkumisvapauden rajoittaminen, aineiden ja esineiden haltuunotto sekä kiinnipitäminen. Kiinnipitäminen oli vaikuttanut kaikista tehdyistä rajoitustoimenpiteistä ylivoimaisesti eniten työntekijöiden työhyvinvointiin.
Rajoitustoimenpiteiden käytön heikentävän vaikutuksen minimoimiseksi vastauksissa tärkeimpinä nousivat kiinnipitokoulutukset, rajoitustoimenpiteiden läpikäyminen ja ennakointi. Rajoitustoimenpiteiden ennaltaehkäisyssä koettiin tärkeänä ennakointi ja vuorovaikutus lasten sekä työryhmän kesken.
Jotta työntekijät jaksavat työssään, tulisi rajoitustoimenpiteiden käytön heikentävää vaikutusta työhyvinvointiin minimoida. Opinnäytetyön perusteella rajoitustoimenpiteiden käyttö vaikuttaa lähes jokaisen työntekijän työhyvinvointiin. Lastensuojelussa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, mikä voi aiheuttaa lapsissa oireilua. Aihetta tulisi tutkia ja kehittää lisää, jotta rajoitustoimenpiteiden käytön heikentävä vaikutus työhyvinvointiin voitaisiin minimoida. Parempi työhyvinvointi saattaa osaltaan mahdollistaa lastensuojeluun pysyvämpiä työsuhteita, mikä todennäköisesti vaikuttaisi sijoitettuihin lapsiin positiivisesti.