Vesakonraivaustarpeen määrittäminen ja mittaaminen maanteiden hoitourakoissa
Ahonen, Anna (2022)
Ahonen, Anna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054485
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, löytyisikö nyt käytössä olevalle vesakonraivausmäärästä kertovalle tiekilometrille toinen tapa, joka ilmaisisi tarkemmin vesakonraivausmäärän. Tällä hetkellä vesakonraivausmäärät ilmoitetaan tiekilometreissä eli niin paljon kuin urakassa on tiekilometrejä on myös vesakkoa, vaikka se ei pidä paikkaansa. Maastossa on paljon elementtejä, jotka vaikeuttavat vesakonraivausta ja vesakonraivausmäärän määrittämistä sekä sen mittaamista. Muun muassa puuston ja tonttien rajat, suojeltava kasvillisuus ja meluesteet vaikeuttavat vesakonraivaustarpeen määrittämistä.
Opinnäytetyössä käsitellään maanteiden kunnossapitoa ja hoitourakoita sekä tiellä tehtävien töiden työturvallisuutta ja esimerkkejä vesakonraivaukseen käytettävästä kalustosta. Lisäksi kerrotaan viherhoitoluokista ja vesakonraivauksen laatuvaatimuksista. Opinnäytetyössä haastatellaan Destia Oy:n maanteiden hoitourakoiden työpäälliköitä, työmaapäälliköitä sekä hankintapäällikköä. Haastatteluiden avulla halusin selvittää vesakonraivaushankintoihin liittyvät haasteet sekä nykytilanteen ja haasteet vesakonraivaustarpeen määrittämisessä ja mittaamisessa.
Opinnäytetyön tilaajana toimii Destia Oy, Kunnossapitopalvelut, joka on osa kansainvälistä Colas-konsernia. Opinnäytetyö on tehty maanteiden hoitourakoiden näkökulmasta, ja kaupunkiurakat on rajattu tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.
Vesakonraivaukseen liittyviä haasteita osataan tunnistaa hyvin. Urakan laskentavaiheessa vesakonraivaus aiheuttaa päänvaivaa, koska ei voida antaa tarkkaa vesakonraivaustarpeen arviota. Tulevaisuudessa pitäisi panostaa vielä enemmän pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan keskenäiseen avoimeen yhteistyöhön sekä kehitysideoiden jakamiseen.
Opinnäytetyössä verrataan käytössä olevia mittausmenetelmiä vaihtoehtoisiin menetelmiin. Käytössä olevilla menetelmillä tarkoitetaan avoimia karttapalveluita ja RoadDataa. Käytössä olevat järjestelmät eivät sovellu tarkkaan vesakonraivaustarpeen mittaamiseen ja määrittämiseen. Eri palveluiden tuottamat karttapalvelut ovat liian epätarkkoja. Karttapalveluiden ilmakuvien luotettavuus ei ollut kovin korkea, sillä kuvista ei näe luiskakaltevuutta, joka on oleellinen osa, kun yritetään saada tarkka vesakonraivausmäärä. Vaihtoehtoisena vertailumenetelmänä on testattu mittapyörällä ja autolla mittausta sekä kauko-ohjattavan ilma-aluksen ottamista kuvista mittaamista.
Kaikki menetelmät, joita testasin vesakonraivaustarpeen määrittämiseen olivat loppujen lopuksi hyvin epätarkkoja tai vaivalloisia toteuttaa suurille alueille. Esimerkiksi kauko-ohjattavalla ilma-aluksella eli RPAS-laitteella koko urakka-alueen kuvaaminen vaatisi useamman kuukauden, ja kuvien jatkokäsittely vaatisi lisäksi saman ajan lisää. Tämä nostaisi työkustannukset suuriksi, ettei se olisi enää kannattavaa toimintaa. Ulkopuolisen RPAS-operaattorin käyttäminen olisi yksi mahdollisuus, koska ammattilaisena työ kävisi nopeammin ja tehokkaammin. Kaikkien testaamieni menetelmien välisten tulosten heitto oli suurta, koska osa arvoista perustui arvioihin. Toisaalta tulosten eli neliöiden määrittäminen testaamillani menetelmillä oli tarkempi kuin tiekilometrit.
Tulevaisuuden innovaationa voisi kokeilla asentaa 360° kameran auton katolle, ja ajella koko urakka-alueen läpi vesakon kasvukauden saavutettua huippunsa. Ajelun jälkeen toimistolla voisi jatkojalostaa saadusta materiaalista vesakonraivaustarpeen sen hetkisestä tilanteesta jokaiselle tielle erikseen. Tämän tapainen kuvaus olisi kannattavaa suorittaa ainakin urakan toiseksi viimeisenä kesänä, jolloin uuden urakan valmisteluun voisi hyödyntää saatua dataa.
Opinnäytetyössä käsitellään maanteiden kunnossapitoa ja hoitourakoita sekä tiellä tehtävien töiden työturvallisuutta ja esimerkkejä vesakonraivaukseen käytettävästä kalustosta. Lisäksi kerrotaan viherhoitoluokista ja vesakonraivauksen laatuvaatimuksista. Opinnäytetyössä haastatellaan Destia Oy:n maanteiden hoitourakoiden työpäälliköitä, työmaapäälliköitä sekä hankintapäällikköä. Haastatteluiden avulla halusin selvittää vesakonraivaushankintoihin liittyvät haasteet sekä nykytilanteen ja haasteet vesakonraivaustarpeen määrittämisessä ja mittaamisessa.
Opinnäytetyön tilaajana toimii Destia Oy, Kunnossapitopalvelut, joka on osa kansainvälistä Colas-konsernia. Opinnäytetyö on tehty maanteiden hoitourakoiden näkökulmasta, ja kaupunkiurakat on rajattu tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.
Vesakonraivaukseen liittyviä haasteita osataan tunnistaa hyvin. Urakan laskentavaiheessa vesakonraivaus aiheuttaa päänvaivaa, koska ei voida antaa tarkkaa vesakonraivaustarpeen arviota. Tulevaisuudessa pitäisi panostaa vielä enemmän pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan keskenäiseen avoimeen yhteistyöhön sekä kehitysideoiden jakamiseen.
Opinnäytetyössä verrataan käytössä olevia mittausmenetelmiä vaihtoehtoisiin menetelmiin. Käytössä olevilla menetelmillä tarkoitetaan avoimia karttapalveluita ja RoadDataa. Käytössä olevat järjestelmät eivät sovellu tarkkaan vesakonraivaustarpeen mittaamiseen ja määrittämiseen. Eri palveluiden tuottamat karttapalvelut ovat liian epätarkkoja. Karttapalveluiden ilmakuvien luotettavuus ei ollut kovin korkea, sillä kuvista ei näe luiskakaltevuutta, joka on oleellinen osa, kun yritetään saada tarkka vesakonraivausmäärä. Vaihtoehtoisena vertailumenetelmänä on testattu mittapyörällä ja autolla mittausta sekä kauko-ohjattavan ilma-aluksen ottamista kuvista mittaamista.
Kaikki menetelmät, joita testasin vesakonraivaustarpeen määrittämiseen olivat loppujen lopuksi hyvin epätarkkoja tai vaivalloisia toteuttaa suurille alueille. Esimerkiksi kauko-ohjattavalla ilma-aluksella eli RPAS-laitteella koko urakka-alueen kuvaaminen vaatisi useamman kuukauden, ja kuvien jatkokäsittely vaatisi lisäksi saman ajan lisää. Tämä nostaisi työkustannukset suuriksi, ettei se olisi enää kannattavaa toimintaa. Ulkopuolisen RPAS-operaattorin käyttäminen olisi yksi mahdollisuus, koska ammattilaisena työ kävisi nopeammin ja tehokkaammin. Kaikkien testaamieni menetelmien välisten tulosten heitto oli suurta, koska osa arvoista perustui arvioihin. Toisaalta tulosten eli neliöiden määrittäminen testaamillani menetelmillä oli tarkempi kuin tiekilometrit.
Tulevaisuuden innovaationa voisi kokeilla asentaa 360° kameran auton katolle, ja ajella koko urakka-alueen läpi vesakon kasvukauden saavutettua huippunsa. Ajelun jälkeen toimistolla voisi jatkojalostaa saadusta materiaalista vesakonraivaustarpeen sen hetkisestä tilanteesta jokaiselle tielle erikseen. Tämän tapainen kuvaus olisi kannattavaa suorittaa ainakin urakan toiseksi viimeisenä kesänä, jolloin uuden urakan valmisteluun voisi hyödyntää saatua dataa.