Rautateiden vaikutus Riihimäen kehitykseen
Ahonen, Aleksi (2022)
Ahonen, Aleksi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054568
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054568
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella rautateiden vaikutusta Riihimäen kehitykseen rautatieliikenteen ja rataverkon kehittymisen, rautateiden toimintojen, teollisuuden sekä kaupunkikehityksen näkökulmista. Työn tilaajana oli VR Eläkeläisten Liiton Riihimäen yhdistys.
Riihimäki oli lähes asumatonta syrjäistä seutua ennen kuin sinne tuli Helsingin─Hämeenlinnan rautatien rakentamisen myötä asema vuonna 1862. Todellinen käännekohta kehitykselle oli vuosi 1870, jolloin Pietarin rata avattiin ja Riihimäestä tuli risteysasema. 1900-luvun vaihteessa alkanut teollistuminen synnytti yrityksiä ja toi paikkakunnalle lisää väkeä. Rautatiet tarjosivat tuotteille hyvät kulkuyhteydet moneen suuntaan, ja erityisesti rautateitä hyödynsi H. G. Paloheimo ja hänen yrityksensä. Paloheimo myös rakennutti teollisuuskuljetuksiaan varten yksityisen rautatien Riihimäen ja Lopen välille.
Rautatiet tarjosivat monenlaisia työtehtäviä, ja Riihimäellä toimi esimerkiksi veturivarikko ja lennätinkonepaja. Rautatieasemasta ravintoloineen kehittyi tärkeä vapaa-ajan viettopaikka, ja sen ympärille muodostunut asemakylä oli teollistumiseen asti kylän keskus. Alkuvuosina rautatieläiset muodostivat merkittävän osan riihimäkeläisistä, ja heillä oli suuri rooli siinä, millaiseksi Riihimäki alkoi muotoutua ja mitä toimintaa sinne syntyi.
Riihimäen oma tavaraliikenne rautateillä kuihtui aikaa myöten lähes kokonaan, kun autoista tuli tehokkaampi kuljetusmuoto. Henkilöliikenne sen sijaan kasvoi ja sähköistyksen tulo vuonna 1972 nopeutti liikennettä kytkien Riihimäen entistä tiiviimmin Helsingin työssäkäyntialueeseen. Valtionrautateiden yhtiöittämisen jälkeen raiteille tuli kilpailua ja uusia toimijoita, mutta Riihimäki on säilyttänyt keskeisen asemansa ja siellä on edelleen rautateiden toimintaa niin liikenteen, kunnossapidon kuin ratasuunnittelunkin osalta.
Riihimäen valttikortti on aina ollut sen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella. Pääradalla käynnissä olevat hankkeet mahdollistavat tulevaisuudessa tiheämmän ja luotettavamman junaliikenteen Riihimäen ja Helsingin välillä. Riihimäen kaupungin suunnitelmat asemanseudun kehittämiseksi puolestaan tavoittelevat yhtenäisen keskusta-alueen muodostamista rautatieasemalle asti. Nämä ovat vahva osoitus siitä, että rautatie on myös tulevaisuudessa vahvasti läsnä Riihimäellä ja sen kehityksessä.
Riihimäki oli lähes asumatonta syrjäistä seutua ennen kuin sinne tuli Helsingin─Hämeenlinnan rautatien rakentamisen myötä asema vuonna 1862. Todellinen käännekohta kehitykselle oli vuosi 1870, jolloin Pietarin rata avattiin ja Riihimäestä tuli risteysasema. 1900-luvun vaihteessa alkanut teollistuminen synnytti yrityksiä ja toi paikkakunnalle lisää väkeä. Rautatiet tarjosivat tuotteille hyvät kulkuyhteydet moneen suuntaan, ja erityisesti rautateitä hyödynsi H. G. Paloheimo ja hänen yrityksensä. Paloheimo myös rakennutti teollisuuskuljetuksiaan varten yksityisen rautatien Riihimäen ja Lopen välille.
Rautatiet tarjosivat monenlaisia työtehtäviä, ja Riihimäellä toimi esimerkiksi veturivarikko ja lennätinkonepaja. Rautatieasemasta ravintoloineen kehittyi tärkeä vapaa-ajan viettopaikka, ja sen ympärille muodostunut asemakylä oli teollistumiseen asti kylän keskus. Alkuvuosina rautatieläiset muodostivat merkittävän osan riihimäkeläisistä, ja heillä oli suuri rooli siinä, millaiseksi Riihimäki alkoi muotoutua ja mitä toimintaa sinne syntyi.
Riihimäen oma tavaraliikenne rautateillä kuihtui aikaa myöten lähes kokonaan, kun autoista tuli tehokkaampi kuljetusmuoto. Henkilöliikenne sen sijaan kasvoi ja sähköistyksen tulo vuonna 1972 nopeutti liikennettä kytkien Riihimäen entistä tiiviimmin Helsingin työssäkäyntialueeseen. Valtionrautateiden yhtiöittämisen jälkeen raiteille tuli kilpailua ja uusia toimijoita, mutta Riihimäki on säilyttänyt keskeisen asemansa ja siellä on edelleen rautateiden toimintaa niin liikenteen, kunnossapidon kuin ratasuunnittelunkin osalta.
Riihimäen valttikortti on aina ollut sen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella. Pääradalla käynnissä olevat hankkeet mahdollistavat tulevaisuudessa tiheämmän ja luotettavamman junaliikenteen Riihimäen ja Helsingin välillä. Riihimäen kaupungin suunnitelmat asemanseudun kehittämiseksi puolestaan tavoittelevat yhtenäisen keskusta-alueen muodostamista rautatieasemalle asti. Nämä ovat vahva osoitus siitä, että rautatie on myös tulevaisuudessa vahvasti läsnä Riihimäellä ja sen kehityksessä.