SHQS-laatuohjelman käyttöönoton vaikutukset ja merkitys johtamistyössä : esihenkilöiden näkemyksiä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa
Tuomola, Terhi (2022)
Tuomola, Terhi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054498
Tiivistelmä
Terveydenhuollossa laadunhallinnan tavoitteena on parantaa hoidon ja palvelun laatua sekä lisätä toiminnan tehokkuutta ja suorituskykyä. Laadunhalllintajärjestelmän rakentamisessa käytetään erilaisia standardeja ja malleja. Laadunhallintajärjestelmät tarjoavat menetelmän, jonka avulla voidaan arvioida toimintaa ja kehittää laadunhallintaa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa SHQS-laatuohjelman käyttöönoton nykytilaa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin toimi- ja palvelualueiden esihenkilöiden näkemyksiä SHQS:n vaikutuksista sekä millaiseksi SHQS on koettu johtamisen näkökulmasta. Sähköisesti toteutettu kyselytutkimus (n=92) lähetettiin niiden toimi- ja palvelualueiden esihenkilöille, joiden alueiden kaikissa yksiköissä oli SHQS käytössä. Kyselyn strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällön erittelyllä sekä sisällön analyysillä.
Tutkimustuloksissa SHQS:n käyttöönoton hyödyllisyys toiminnan laadun seurannassa ja kehittämisessä sekä SHQS:n käyttöönoton hyöty johtamisen tukena saivat vastaukset jakautumaan kahteen ääripäähän. Toisaalta koettiin, ettei hyötyä ollut lainkaan tai sitä oli melko vähän, kun taas toinen puoli vastaajista koki hyötyä olleen melko tai erittäin paljon. SHQS:n hyödyiksi nähtiin systemaattinen toiminnan laadun arviointi, kehittämiskohteiden havainnointi sekä prosessien hallinnan ja dokumenttihallinnan parantuminen. Haasteina SHQS:n käyttöönotossa koettiin olevan ajan ja henkilöstöresurssien yleinen puute. Tuloksissa nousi esille myös haasteet lääkäreiden osallistamisessa sekä moniammatillisuuden onnistumisessa.
Jatkossa olisi tärkeää kehittää SHQS-koulutusta erityisesti johdon, esihenkilöiden ja lääkäreiden tarpeet huomioiden. Moniammatilliseen henkilöstön osallistamiseen tulee panostaa, jotta SHQS aidosti jalkautuu käytäntöön ja tulee osaksi työyhteisöjen arkea. Lisäksi tulee varmistaa riittävästi aikaa laadunhallinnan kehittämiseen. The aim of the present Master’s thesis was to collect information on SHQS implementation in Turku University Hospital. A survey was conducted as part of the study to gather information on the leaders’ opinions about SHQS’s relevance in leadership.
The data were collected from 92 leaders and analyzed using both quantitative and qualitative analysis methods. The structured questions were analyzed using SPSS statistical software and the open questions using qualitative content analysis.
The results were split in half. About half of the respondents thought that SHQS does not bring any benefits to quality improvement or monitoring, whereas the other half stated that SHQS helps in quality improvement and monitoring. Likewise, the opinions about the benefits of SHQS to quality management were distributed in the same way. Overall, the benefits of SHQS were seen as systematic and continuous quality evaluation, identification of development needs, process improvement and document management. On the other hand, the results suggest that there has been insufficient amount of time and resources to implement SHQS properly. Also, the lack of doctors’ involvement and multiprofessionalism were seen challenging to a certain extent.
The findings indicate that more focused education would be needed especially to leaders and doctors. The SHQS implementation also requires multiprofessional involvement in order to make quality management part of everyday work. In addition, sufficient amount of time and resources are needed for successful SHQS implementation.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa SHQS-laatuohjelman käyttöönoton nykytilaa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin toimi- ja palvelualueiden esihenkilöiden näkemyksiä SHQS:n vaikutuksista sekä millaiseksi SHQS on koettu johtamisen näkökulmasta. Sähköisesti toteutettu kyselytutkimus (n=92) lähetettiin niiden toimi- ja palvelualueiden esihenkilöille, joiden alueiden kaikissa yksiköissä oli SHQS käytössä. Kyselyn strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällön erittelyllä sekä sisällön analyysillä.
Tutkimustuloksissa SHQS:n käyttöönoton hyödyllisyys toiminnan laadun seurannassa ja kehittämisessä sekä SHQS:n käyttöönoton hyöty johtamisen tukena saivat vastaukset jakautumaan kahteen ääripäähän. Toisaalta koettiin, ettei hyötyä ollut lainkaan tai sitä oli melko vähän, kun taas toinen puoli vastaajista koki hyötyä olleen melko tai erittäin paljon. SHQS:n hyödyiksi nähtiin systemaattinen toiminnan laadun arviointi, kehittämiskohteiden havainnointi sekä prosessien hallinnan ja dokumenttihallinnan parantuminen. Haasteina SHQS:n käyttöönotossa koettiin olevan ajan ja henkilöstöresurssien yleinen puute. Tuloksissa nousi esille myös haasteet lääkäreiden osallistamisessa sekä moniammatillisuuden onnistumisessa.
Jatkossa olisi tärkeää kehittää SHQS-koulutusta erityisesti johdon, esihenkilöiden ja lääkäreiden tarpeet huomioiden. Moniammatilliseen henkilöstön osallistamiseen tulee panostaa, jotta SHQS aidosti jalkautuu käytäntöön ja tulee osaksi työyhteisöjen arkea. Lisäksi tulee varmistaa riittävästi aikaa laadunhallinnan kehittämiseen.
The data were collected from 92 leaders and analyzed using both quantitative and qualitative analysis methods. The structured questions were analyzed using SPSS statistical software and the open questions using qualitative content analysis.
The results were split in half. About half of the respondents thought that SHQS does not bring any benefits to quality improvement or monitoring, whereas the other half stated that SHQS helps in quality improvement and monitoring. Likewise, the opinions about the benefits of SHQS to quality management were distributed in the same way. Overall, the benefits of SHQS were seen as systematic and continuous quality evaluation, identification of development needs, process improvement and document management. On the other hand, the results suggest that there has been insufficient amount of time and resources to implement SHQS properly. Also, the lack of doctors’ involvement and multiprofessionalism were seen challenging to a certain extent.
The findings indicate that more focused education would be needed especially to leaders and doctors. The SHQS implementation also requires multiprofessional involvement in order to make quality management part of everyday work. In addition, sufficient amount of time and resources are needed for successful SHQS implementation.