Kehopositiivisuus voimavarana terveydenhuollossa

Abstract

Lihaviin ihmisiin kohdistuu paljon negatiivisia ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä, minkä takia lihavuudella on vahva häpeäleima eli painostigma. Lihavuus on yleistynyt maailmanlaajuisesti ja samalla lihavien kokema syrjintä on lisääntynyt. Terveydenhuollossa lihaviin kohdistuva kielteinen asenne ja syrjintä ovat erityisen vaarallista. Lihavuuden häpeä on tavallisesti niin sisäistetty, etteivät painostigman kohteeksi joutuneet kehtaa itse nostaa esiin epäkohtia ja saamaansa huonoa kohtelua. Lihavuus on tähän saakka nähty lähinnä ihmisen omien valintojen seurauksena. Tässä opinnäytetyössä yksilön syyllistämisen sijaan nostetaan esiin laajempi näkemys lihavuuden taustoista.

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä tarkoittaa painostigma, ja miksi se on haitallista ihmisten kokonaisvaltaiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Tehtävänä on selvittää miksi ja miten painostigma ilmenee ja mitä seurauksia sillä on. Erityisesti tarkastellaan terveydenhuollossa esiintyvää painostigmaa ja sen vaikutusta potilaisiin. Kansainvälisten tutkimusten valossa näyttää siltä, että terveydenhuollossa on vahva painostigma, joka monin eri tavoin häiritsee hyvälaatuisen hoidon toteutumista.

Myönteinen kehonkuva saattaa olla suojaava tekijä painostigman haittavaikutuksilta. Nykyinen kehopositiivisuusilmiö on suora vastavoima painostigmalle, joten sitä lähdettiin tarkastelemaan potentiaalisena käytännön sovelluksena. Tavoitteena oli luoda kehopositiivisuudesta työkalu stigman vähentämiseksi terveydenhuollossa.

Painostigmasta ja kehopositiivisuudesta tehtiin useita tiedonhakuja tieteellisistä tietokannoista, lisäksi taustatietoa löytyi runsaasti muista asiantuntevista lähteistä. Näiden pohjalta syntyi ajantasainen ja monipuolinen tietoperusta, jonka avulla tuotettiin opinnäytetyön toiminnallisena osuutena sosiaalisen median tili @stoppistigmalle. Sitä kautta pystyttiin jakamaan tietoa painostigman haitallisuudesta sekä kehopositiivisen työotteen tärkeydestä terveydenhuollon asiakastyössä.

Tiedonhakujen valossa ilmeni, että Suomesta puuttuu tutkimusnäyttö koskien painosyrjintää terveydenhuollossa. Laadukasta tutkimusta tarvitaan sekä potilaiden kokemuksista, että terveydenhuollon rakenteellisesta syrjinnästä ja ammattilaisten asenteista lihavia potilaita kohtaan.

Obesity is a highly stigmatized condition. There is a large number of negative stereotypes associated with obesity, which has resulted in a harmful weight bias against obese people. Weight bias is especially dangerous in the context of health care services. Internalized weight stigma can affect obese people`s self-efficacy and prevent them from standing up for themselves when facing discriminatory behavior. To this date, there has been a widely held belief that weight control is an issue of personal willpower. This work argues that the reasons for obesity are more complex in nature.

The objective of this study was to explore the connection between weight stigma and health, with a focus on weight bias within public health services. Weight discrimination seems to be associated with poor health outcomes. Weight stigma also appears to dramatically impair quality of life.

This study has a practice-based approach, grounded on the observation that a positive body image can be a protective factor against weight bias. In particular, the body positivity movement has emerged as an opposing force to weight stigma. The purpose of this study was to produce body positive applications to reduce the weight bias in health care services.

A social media platform was used to provoke public discussion about the multi-dimensional negative effects of weight stigma on people’s health and well-being and to address its potential adverse effects on public health. A social media account @stoppistigmalle and the hashtag #stoppistigmalle were created for this purpose.

The existing research data on weight stigma in Finland was found to be limited. With the high prevalence of obesity and weight stigma, there is a real need for high quality studies on weight bias among Finnish health care providers and for weight stigma research in general. There is also a need for effective and appropriate programmes to reduce weight stigma, especially in primary care and public health services.