Keinosiemennys tilasonnin vaihtoehtona emolehmätiloilla
Taipale, Annukka (2022)
Taipale, Annukka
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204064651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204064651
Tiivistelmä
Karjan terveys ja hyvä hedelmällisyys ovat tärkeässä roolissa tilanpidon kannattavuudessa. Kiimatarkkailun onnistuminen vähentää uudelleen siemennettävien määrää ja onnistuneet jalostusvalinnat näkyvät suoraan tuotoksessa. Eläinaineksen kehittämisessä avainasemassa on tilalla käytettävä tilasonni tai keinosiemennyksessä sonnivalinnat kullekin emolle. Jalostusvalinnoilla tähdätään hyvään kasvuun, ruhon hyviin teurasominaisuuksiin sekä eläinten terveyteen, jolloin ne pysyvät tuotannossa pitkään. Emolehmätiloilla ihannetilanteessa kukin emo poikii kerran vuodessa ja kestävimmät emot saattavat pysyä karjassa yli kymmenen vuotta. Sekä tilasonnin käytössä että keinosiemennyksessä on omat hyvät ja huonot puolensa.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää eroja keinosiemennyksen ja tilasonnin käytön välillä koskien emolehmätiloja. Opinnäytetyössä käytetty data on kerätty kyselytutkimuksella eri kokoisilta emolehmätiloilta. Tilakyselyn pohjalta saatiin esille keskeisiä tunnuslukuja ja sitä kautta konkreettisia eroja eri toimintamallien välillä. Laskennallinen osa tutkielmasta käsittelee kustannuseroja eri kokoisilla tiloilla.
Kustannuseroja syntyy käytettäessä ulkopuolista seminologia tai tilan omaa siementäjää. Siemenannoksissa hintavaihtelut ovat suuria ja arvokkaimpien sonnien siemenannokset ovat huomattavasti keskivertoannosta kalliimpia. Myös tilasonneissa kustannuseroja löytyy ostohinnasta ylläpitokuluihin. Sonniin kuluvia eläinlääkärikuluja ei voida ennustaa, mutta hyvällä rakenteella ja ihanteellisella kuntoluokalla voidaan säästää paljon.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää eroja keinosiemennyksen ja tilasonnin käytön välillä koskien emolehmätiloja. Opinnäytetyössä käytetty data on kerätty kyselytutkimuksella eri kokoisilta emolehmätiloilta. Tilakyselyn pohjalta saatiin esille keskeisiä tunnuslukuja ja sitä kautta konkreettisia eroja eri toimintamallien välillä. Laskennallinen osa tutkielmasta käsittelee kustannuseroja eri kokoisilla tiloilla.
Kustannuseroja syntyy käytettäessä ulkopuolista seminologia tai tilan omaa siementäjää. Siemenannoksissa hintavaihtelut ovat suuria ja arvokkaimpien sonnien siemenannokset ovat huomattavasti keskivertoannosta kalliimpia. Myös tilasonneissa kustannuseroja löytyy ostohinnasta ylläpitokuluihin. Sonniin kuluvia eläinlääkärikuluja ei voida ennustaa, mutta hyvällä rakenteella ja ihanteellisella kuntoluokalla voidaan säästää paljon.
