7- luokkalaisten koululaisuinnin motivaatiokysely
Pyrrö, Juho (2022)
Pyrrö, Juho
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204074723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204074723
Tiivistelmä
Uimataidolla on suuri merkitys suomalaisessa kulttuurissa ja sitä pidetään kansalaistaitona (SUH 2021). Hyvällä uimataidolla pärjäämme vesistöissä ja osaamme tarvittaessa pelastaa apua tarvitsevan henkilön. Suomessa on valtava määrä uimataidottomia ihmisiä ja tämä näkyy myös hukkumistilastoissa. Hukkumistapaturmien merkittävimmät syyt ovat alkoholin käyttö, puutteelliset varusteet, heikko toimintakyky ja huono uimataito sekä myös uimataidottomien lasten valvomatta jättäminen veden äärelle. (SUH 2021 hukkuneiden tilastot.)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää 7.-luokkalaisia edesauttavia ja haittaavia tekijöitä koululaisuinnissa. Tavoitteena oli myös selvittää, pitävätkö nuoret uimataitoa tärkeänä. Lisäksi kysymykseksi heräsi, kävisivätkö nuoret enemmän uimassa, jos Pirkkalassa olisi uimahalli. Tutkimus suoritettiin määrällisenä tutkimuksena kyselylomakkeella, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Tutkittava ryhmä koostui erään Pirkkalaisen koulun 7.-luokkalaisista. Kyselyyn vastasi 151 oppilasta (n=151) 167:stä 7.-luokkalaisesta (N=167). Vastausprosentti oli 90 %. Kyselyyn vastasi 67 tyttöä ja 80 poikaa. Loput vastaajat olivat muu sukupuolisia. Kyselyn laadullisista kysymyksistä tehtiin havaintomatriisi ja analysoinnissa hyödynnettiin Excel-ohjelmaa.
Tulosten mukaan nuorten motivaatioon myönteisesti vaikuttivat kaverit, opettajan kannustus ja uintituntien sisällöt. Haitallisesti motivaatioon vaikuttivat nuorilla muiden oppilaiden suhtautuminen uintiin, kaverin puuttuminen uimatunneilta, ulkonäköpaineet sekä uimatuntien sisällöt. Nuoret pitivät uimataitoa tärkeänä ja suurin osa kyselyyn vastaajista kävisi uimassa, jos Pirkkalassa olisi uimahalli.
Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää uimaopettajat ja uintia järjestävät tahot. Tuloksista tulee ilmi, mitkä asiat motivoivat nuoria uimaan sekä mitkä tekijät sitä edistävät ja haittaavat. Näitä vastauksia hyödyntämällä uimaopettaja voi edistää oppilaidensa motivaatiota sekä sitoutumista uimatunneilla. Jatkossa voisi tutkia kaikkia yläasteen vuosiluokkia, jolloin saataisiin laajempaa tietoa nuorten motivaatiota edistävistä ja haittaavista tekijöistä. Jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa myös naapurikuntien yläkoulujen oppilaiden motivaatiota koululaisuintia kohtaan ja vertailla tuloksia.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää 7.-luokkalaisia edesauttavia ja haittaavia tekijöitä koululaisuinnissa. Tavoitteena oli myös selvittää, pitävätkö nuoret uimataitoa tärkeänä. Lisäksi kysymykseksi heräsi, kävisivätkö nuoret enemmän uimassa, jos Pirkkalassa olisi uimahalli. Tutkimus suoritettiin määrällisenä tutkimuksena kyselylomakkeella, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Tutkittava ryhmä koostui erään Pirkkalaisen koulun 7.-luokkalaisista. Kyselyyn vastasi 151 oppilasta (n=151) 167:stä 7.-luokkalaisesta (N=167). Vastausprosentti oli 90 %. Kyselyyn vastasi 67 tyttöä ja 80 poikaa. Loput vastaajat olivat muu sukupuolisia. Kyselyn laadullisista kysymyksistä tehtiin havaintomatriisi ja analysoinnissa hyödynnettiin Excel-ohjelmaa.
Tulosten mukaan nuorten motivaatioon myönteisesti vaikuttivat kaverit, opettajan kannustus ja uintituntien sisällöt. Haitallisesti motivaatioon vaikuttivat nuorilla muiden oppilaiden suhtautuminen uintiin, kaverin puuttuminen uimatunneilta, ulkonäköpaineet sekä uimatuntien sisällöt. Nuoret pitivät uimataitoa tärkeänä ja suurin osa kyselyyn vastaajista kävisi uimassa, jos Pirkkalassa olisi uimahalli.
Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää uimaopettajat ja uintia järjestävät tahot. Tuloksista tulee ilmi, mitkä asiat motivoivat nuoria uimaan sekä mitkä tekijät sitä edistävät ja haittaavat. Näitä vastauksia hyödyntämällä uimaopettaja voi edistää oppilaidensa motivaatiota sekä sitoutumista uimatunneilla. Jatkossa voisi tutkia kaikkia yläasteen vuosiluokkia, jolloin saataisiin laajempaa tietoa nuorten motivaatiota edistävistä ja haittaavista tekijöistä. Jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa myös naapurikuntien yläkoulujen oppilaiden motivaatiota koululaisuintia kohtaan ja vertailla tuloksia.