Itseohjautuvuuden kehittäminen Kelan organisaatiossa
Raka-Meholli, Merita (2022)
Raka-Meholli, Merita
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204084744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204084744
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia erilaisia itseohjautuvuuden ulottuvuuksia Kelan asiantuntijaorganisaatiossa. Opinnäytetyössä tutkitaan itseohjautuvuutta yksilön-, organisaation-, johtamisen sekä strategian näkökulmasta. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat millaisena itseohjautuvuus nähdään tänä päivänä Kelan organisaatiossa? Mitä toimenpiteitä vaaditaan itseohjautuvuuden lisäämiseksi? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia itseohjautuvuus tuo mukanaan? Itseohjautuvuus on opinnäytetyössä kantava teema. Opinnäytetyö koostuu johdannosta, opinnäytetyön tavoitteista, tutkimuskysymyksistä ja opinnäytetyön rajauksesta. Työn rakenteeseen sisältyy myös teoreettinen viitekehys ja empiirinen osuus sekä kappaleet, joka sisältävät tutkimuksen toteuttamisen ja niiden tulosten tarkastelun sekä tehdyt johtopäätökset.
Teoreettinen viitekehys jakautuu kolmen itseohjautuvuuden ulottuvuuksien tarkasteluun. Itseohjautuvuutta tarkastellaan yksilön näkökulmasta, joka käsittelee keskeisintä itseohjautuvuutta puoltavaa itsemääräytymisteoriaa. Tämän kappaleen ytimenä on kolme itseohjautuvuuden psykologista tarvetta. Yksilön näkökulmassa käsitellään myös sisäisen ja ulkoisen motivaation eroja ja sen vaikutusta toimintaan sitoutumiseen
Toinen itseohjautuvuuden ulottuvuus tässä opinnäytetyössä koostuu itseohjautuvuuden tarkastelusta organisaation näkökulmasta. Tässä kappaleessa tutkitaan esimiesvetoisen hierarkian ja itseohjautuvuuden ideaalien eroja sekä itseohjautuvuutta tukevan organisaation toimintatapoja.
Kolmas ulottuvuus käsittelee itseohjautuvuuden johtamista ja strategiaa. Osuus sisältää valmentavaa johtajuutta, monikollista johtajuutta, itseohjautuvuutta strategisena valintana sekä OKR-tavoitejohtamista.
Tämän opinnäytetyön strateginen lähestymistapa on konstruktiivinen tutkimus, jonka lopputuloksena on syntynyt Kelan itseohjautuvuuden käsikirja. Opinnäytetyön tutkimustulosten saamiseen on käytetty määrällistä menetelmää. Käsikirjan sisältö vastaa opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin ja sen kehittämistyön myötä on syntynyt myös Kelan itseohjautuvuuden malli. Itseohjautuvuuden perustuu Kelan henkilöstökokemuksen strategisiin linjauksiin. Mallin lisäksi käsikirja käsittelee itseohjautuvuuden kehittämisen toimenpiteitä toimihenkilön, organisaation, strategian ja johtamisen näkökulmasta.
Teoreettinen viitekehys jakautuu kolmen itseohjautuvuuden ulottuvuuksien tarkasteluun. Itseohjautuvuutta tarkastellaan yksilön näkökulmasta, joka käsittelee keskeisintä itseohjautuvuutta puoltavaa itsemääräytymisteoriaa. Tämän kappaleen ytimenä on kolme itseohjautuvuuden psykologista tarvetta. Yksilön näkökulmassa käsitellään myös sisäisen ja ulkoisen motivaation eroja ja sen vaikutusta toimintaan sitoutumiseen
Toinen itseohjautuvuuden ulottuvuus tässä opinnäytetyössä koostuu itseohjautuvuuden tarkastelusta organisaation näkökulmasta. Tässä kappaleessa tutkitaan esimiesvetoisen hierarkian ja itseohjautuvuuden ideaalien eroja sekä itseohjautuvuutta tukevan organisaation toimintatapoja.
Kolmas ulottuvuus käsittelee itseohjautuvuuden johtamista ja strategiaa. Osuus sisältää valmentavaa johtajuutta, monikollista johtajuutta, itseohjautuvuutta strategisena valintana sekä OKR-tavoitejohtamista.
Tämän opinnäytetyön strateginen lähestymistapa on konstruktiivinen tutkimus, jonka lopputuloksena on syntynyt Kelan itseohjautuvuuden käsikirja. Opinnäytetyön tutkimustulosten saamiseen on käytetty määrällistä menetelmää. Käsikirjan sisältö vastaa opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin ja sen kehittämistyön myötä on syntynyt myös Kelan itseohjautuvuuden malli. Itseohjautuvuuden perustuu Kelan henkilöstökokemuksen strategisiin linjauksiin. Mallin lisäksi käsikirja käsittelee itseohjautuvuuden kehittämisen toimenpiteitä toimihenkilön, organisaation, strategian ja johtamisen näkökulmasta.