Chattibotin käyttömahdollisuudet dialektisen käyttäytymisterapian taitovalmennusryhmässä
Kotiniemi, Tuija (2022)
Kotiniemi, Tuija
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204124991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204124991
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli chattibotin käyttömahdollisuudet dialektisen käyttäytymisterapian (DKT) taitovalmennusryhmässä. Työssä tutkittiin niin DKT-taitovalmennuksen menetelmän soveltuvuutta chattibotin hyödyntämiseen kuin chattibotti sovelluksen hyödynnettävyyttä DKT-taitovalmennuksen yhteydessä. Psykiatrinen hoito on laaja kokonaisuus, ja opinnäytetyön aiheen kohdentuminen persoonallisuushäiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen painottaa työn sisällön avohoidon yksiköihin. Tämän opinnäytetyön aihe syntyi DKT-taitovalmennusryhmän kehittämistarpeesta. Opinnäytetyö toteutettiin näkökulmasta, jossa psykiatrian avohoidon hoito- ja kuntoutusmenetelmien uudistuminen teknologiaa hyödyntäen on sekä välttämättömyys että mahdollisuus.
Tutkimuksen menetelmänä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus siitä, millaisia ajatuksia, odotuksia ja tarpeita terveydenhuollon asiantuntijoilla liittyy mielikuvaan chattibotin hyödyntämisestä DKT-taitovalmennusryhmässä. Aineistonkeruumenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua. Ne toteutettiin lähettämällä osallistujille avoimia kysymyksiä sisältävät lomakkeet sähköpostilla. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelun keinoin, ja aineiston analyysin metodina käytettiin teoriaohjaavaa analyysia.
Aineistosta nousi esille terveydenhuollon asiantuntijoiden toive teknologian kehittämisestä sekä käyttäjien tarpeiden että helppokäyttöisyyden näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksissa näkyvät ennakko-odotukset ja mielikuvat, joissa chattibotin käyttö vähentää vuorovaikusta potilaan ja henkilökunnan välillä. Aineisto osoittaa, että DKT-harjoitteita hyödyntäviä chattibotteja on jo olemassa. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että terveydenhuollon asiantuntijat suhtautuvat chattibotin hyödyntämisen mahdollisuuksiin DKT-taitovalmennusryhmässä enemmän myönteisesti kuin kielteisesti. Opinnäytetyössä tulee esille chattibottiin kohdistuvia odotuksia ja chattibotin opettamiseen tarvittavan ammattikunnan osaamisen vaativuus. Toimiva DKT-taitovalmennusryhmään soveltuva chattibotti tarvitsi niin terveydenhuollon kuin teknologia-alan osaajien ammattitaitoa.
Tutkimuksen menetelmänä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus siitä, millaisia ajatuksia, odotuksia ja tarpeita terveydenhuollon asiantuntijoilla liittyy mielikuvaan chattibotin hyödyntämisestä DKT-taitovalmennusryhmässä. Aineistonkeruumenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua. Ne toteutettiin lähettämällä osallistujille avoimia kysymyksiä sisältävät lomakkeet sähköpostilla. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelun keinoin, ja aineiston analyysin metodina käytettiin teoriaohjaavaa analyysia.
Aineistosta nousi esille terveydenhuollon asiantuntijoiden toive teknologian kehittämisestä sekä käyttäjien tarpeiden että helppokäyttöisyyden näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksissa näkyvät ennakko-odotukset ja mielikuvat, joissa chattibotin käyttö vähentää vuorovaikusta potilaan ja henkilökunnan välillä. Aineisto osoittaa, että DKT-harjoitteita hyödyntäviä chattibotteja on jo olemassa. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että terveydenhuollon asiantuntijat suhtautuvat chattibotin hyödyntämisen mahdollisuuksiin DKT-taitovalmennusryhmässä enemmän myönteisesti kuin kielteisesti. Opinnäytetyössä tulee esille chattibottiin kohdistuvia odotuksia ja chattibotin opettamiseen tarvittavan ammattikunnan osaamisen vaativuus. Toimiva DKT-taitovalmennusryhmään soveltuva chattibotti tarvitsi niin terveydenhuollon kuin teknologia-alan osaajien ammattitaitoa.