Liikunnan vaikutukset nuorten mielenterveyteen

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin liikunnan vaikutuksia 12–17-vuotiaiden nuorten mielenterveyteen. Työ tehtiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa. Tarkoituksena oli tuottaa TAMKin käyttöön kuvaileva kirjallisuuskatsaus liikunnan vaikutuksista nuorten mielenterveyteen. Tehtävänä oli löytää vastaus seuraavaan tutkimuskysymykseen: Millaisia vaikutuksia liikunnalla on nuorten mielenterveyteen? Tavoitteena oli, että opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää terveysalan opetuksessa, käytännön hoitotyössä sekä informaationa nuorille ja heidän vanhemmilleen.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen aineisto haettiin Cinahl Complete (EBSCO) tietokannasta ja hakua täydennettiin manuaalisesti. Aineisto koostui 14 tutkimuksesta, jotka olivat englanninkielisiä yhtä suomenkielistä lukuun ottamatta. Tutkimukset olivat eri puolilta maailmaa, muun muassa Yhdysvalloista, Kiinasta, Turkista, Euroopan eri valtioista ja Suomesta. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti.

Tulokset ryhmiteltiin liikunnan, organisoidun liikunta- ja urheilutoiminnan sekä liikkumattomuuden vaikutuksiin nuorten mielenterveyteen. Tulokset osoittivat, että liikunnalla on lukuisia, pääosin positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen. Liikunta osoittautui esimerkiksi nuorten masennuksen ja ahdistuneisuuden todennäköisyyttä vähentäväksi tekijäksi. Organisoituun liikunta- ja urheilutoimintaan sekä erityisesti joukkueurheiluun osallistuminen pääasiassa tuki ja vahvisti mielenterveyttä. Liikkumattomilla nuorilla muun muassa masennuksen ja psykososiaalisten ongelmien todennäköisyys oli suurempi kuin liikuntaa harrastavilla. Taustatekijöistä matala sosioekonominen asema ennusti heikompaa mielenterveyttä ja vähäisempää liikuntaa.

Tulokset osoittavat, että liikunta tukee nuorten mielenterveyttä ja vähentää useiden mielenterveyden häiriöiden todennäköisyyttä. On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset ja muut nuorten parissa työskentelevät tahot tuovat esiin liikunnan hyötyjä. Yhteiskunnan tarjoamat ilmaiset liikuntamahdollisuudet ovat myös tärkeitä. Opinnäytetyön tiedonhakuprosessissa kävi ilmi, että kotimaista tutkimusta liikunnan vaikutuksista nuorten mielenterveyteen ei juuri ole ja sitä tarvittaisiin lisää.

The purpose of this study was to examine what kind of effects physical activity has on mental health of adolescents aged 12–17 years. The study was done in collaboration with Tampere University of Applied Sciences. The aim was that the results could be used in nursing education and also by health care professionals, adolescents and their parents.

The study was conducted as a descriptive literature review. It consisted of 14 peer-reviewed research articles, one of them being Finnish. The collected data was analysed inductively.

The results suggest that physical activity has numerous mainly positive effects on the mental health of adolescents. For example, physical activity reduces the possibility of depression and anxiety. Especially organised physical activities or team sports appear to be the most beneficial for adolescents’ mental health. Physical inactivity increases the possibility of mental health problems and psychosocial difficulties.

Physical activity supports adolescents’ mental health and reduces the possibility of mental disorders. It is important to promote the benefits of physical activity by health care professionals and other professionals in influential positions. It is also important to encourage adolescents to participate in physical activities e.g. by creating cost-free activities. More Finnish research on the topic is needed.