"Rohkea organisaatio palkkaa naisen johtoon" Naisjohtajuus Talouselämä -lehdessä vuonna 2020
Hynynen, Elisa (2022)
Hynynen, Elisa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204014312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204014312
Tiivistelmä
Vaikka Suomessa naisjohtajien määrä on tällä hetkellä korkeammalla kuin koskaan, on johtajuus kuitenkin edelleen miesvaltaista ja naisjohtajuuden kehitys hidasta. Aiempien tutkimusten mukaan yksi merkittävä syy naisjohtajien vähemmälle määrälle ovat sukupuolistereotypiat ja ennakkoluulot naisjohtajia kohtaan, jotka aiheuttavat naisten syrjintää. Ymmärrys sukupuolistereotypioista on tärkeää sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisjohtajuuden edistämiseksi. Esimerkiksi media on yksi tekijä, joka ylläpitää sukupuolistereotypioita ja suku-puolittuneita rakenteita yhteiskunnassa. Medialla on yhteiskunnassa valtaa ja se voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, miten naisjohtajat ja naisjohtajuus yhteiskunnassa nähdään. Median esittämiin kuvauksiin on tärkeää kiinnittää huomiota, kun pyritään edistämään tasa-arvoa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten naisjohtajuutta käsitellään vuonna 2020 Talouselämä -lehdessä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisia naisjohtajuuteen liitettäviä teemoja Talouselämä -lehden artikkeleista pystytään tunnistamaan, ja miten sukupuolistereotypiat näkyvät artikkeleissa. Tutkimuksen tar-koituksena oli herättää keskustelua naisjohtajuudesta ja tasa-arvon toteutumisesta johtajuudessa Suomessa sekä siitä, miten naisjohtajuus median välityksellä näyttäytyy. Tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aineistona toimivat vuoden 2020 Talouselämä -lehden artikkelit.
Tutkimuksen tulosten mukaan naisjohtajuuteen liitettäviä teemoja löytyi Talouselämä -lehden artikkeleista kahdeksan kappaletta. Näiden teemojen esiintymisjärjestys artikkeleissa sen mukaan, mitä teemaa esiintyi niissä eniten, oli: johtajuustyyli, uralla eteneminen, äitiys, sukupuoli työelämässä ja johtajuudessa, ikä, työn- ja perhe-elämä yhdistäminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä palkkaerot. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että naisjohtajuutta käsiteltiin Talouselämä -lehdessä pitkälti asiallisesti ja ammattimaisesti. Kuitenkin tutki-muksessa voitiin todeta, että esimerkiksi äitiys sekä sukupuoli työelämässä ja erityisesti johtajuudessa liitetään edelleen naisjohtajia ja naisjohtajuutta käsitteleviin artikkeleihin jonkin verran. Tutkimuksen tulokset osoittivat sukupuolistereotyyppisten sanavalintojen puolestaan esiintyvän artikkeleissa hyvin vähän. Tutkimuksessa to-dettiin, että Talouselämä -lehden artikkeleita voidaan kehittää vieläkin tasa-arvoisempaan suuntaan, mutta lehti kuitenkin voi edistää naisjohtajuutta ja tasa-arvon toteutumista johtajuudessa Suomessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten naisjohtajuutta käsitellään vuonna 2020 Talouselämä -lehdessä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisia naisjohtajuuteen liitettäviä teemoja Talouselämä -lehden artikkeleista pystytään tunnistamaan, ja miten sukupuolistereotypiat näkyvät artikkeleissa. Tutkimuksen tar-koituksena oli herättää keskustelua naisjohtajuudesta ja tasa-arvon toteutumisesta johtajuudessa Suomessa sekä siitä, miten naisjohtajuus median välityksellä näyttäytyy. Tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aineistona toimivat vuoden 2020 Talouselämä -lehden artikkelit.
Tutkimuksen tulosten mukaan naisjohtajuuteen liitettäviä teemoja löytyi Talouselämä -lehden artikkeleista kahdeksan kappaletta. Näiden teemojen esiintymisjärjestys artikkeleissa sen mukaan, mitä teemaa esiintyi niissä eniten, oli: johtajuustyyli, uralla eteneminen, äitiys, sukupuoli työelämässä ja johtajuudessa, ikä, työn- ja perhe-elämä yhdistäminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä palkkaerot. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että naisjohtajuutta käsiteltiin Talouselämä -lehdessä pitkälti asiallisesti ja ammattimaisesti. Kuitenkin tutki-muksessa voitiin todeta, että esimerkiksi äitiys sekä sukupuoli työelämässä ja erityisesti johtajuudessa liitetään edelleen naisjohtajia ja naisjohtajuutta käsitteleviin artikkeleihin jonkin verran. Tutkimuksen tulokset osoittivat sukupuolistereotyyppisten sanavalintojen puolestaan esiintyvän artikkeleissa hyvin vähän. Tutkimuksessa to-dettiin, että Talouselämä -lehden artikkeleita voidaan kehittää vieläkin tasa-arvoisempaan suuntaan, mutta lehti kuitenkin voi edistää naisjohtajuutta ja tasa-arvon toteutumista johtajuudessa Suomessa.