HÄTÄSYNNYTYKSEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSESSÄ: sairaanhoitajien koulutustarpeen selvitys
Korhonen, Julia; Malava, Laura (2022)
Korhonen, Julia
Malava, Laura
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204135091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204135091
Tiivistelmä
Hätäsynnytys-termiä käytetään, kun kyseessä on suunnittelematon sairaalan ulkopuolinen synnytys. Vuonna 2019 Suomessa oli 102 sairaalaan menomatkalla tapahtunutta synnytystä ja 111 muista syistä suunnittelematonta sairaalan ulkopuolista synnytystä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Varkauden Aalto-hyvinvointikeskuksen perusterveydenhuollon päivystyksen valmiutta hoitaa hätäsynnytyksiä. Tavoitteena oli selvittää ja arvioida saamiemme tulosten perusteella sairaanhoitajien mahdollinen koulutustarve hätäsynnytyksen hoitoa ajatellen.
Tiedonhaku toteutettiin kirjallisuuskatsauksen muodossa. Tietoa haettiin normaalista synnytyksestä, synnytysanatomiasta ja -fysiologiasta sekä hätäsynnytyksestä. Tiedon haussa keskityttiin päivystyksessä tapahtuviin synnytyksiin, sekä sairaanhoitajan rooliin ja osaamiseen synnytystilanteessa. Huomioon otettiin myös synnytyksen aikaiset tai sen jälkeen tapahtuvat erikoistilanteet.
Opinnäytetyö on toteutettu määrällistä tutkimusmenetelmää noudattaen. Kysely rakennettiin kirjallisuuskatsauksen sekä tutkimuskysymysten pohjalta neliportaista Likert-asteikkoa käyttäen Webropol-ohjelmalla. Se jakautui viiteen eri osioon, jotka käsittelivät synnytyksen eri vaiheita.
Kysely jaettiin päivystyksen sairaanhoitajille vastattavaksi 3.–23.1.2022 väliseksi ajaksi. Vastausprosentti oli 50 % (n=8).
Kyselyvastauksien perusteella saatiin selvitettyä, kuinka suurella osalla vastanneista on tarvittavat valmiudet itsearviointinsa perusteella ja kuinka moni taas vastaavasti kokee oman teoria- ja käytännöntaitonsa vaativan lisää koulutusta tai harjoitusta. Sairaanhoitajat arvioivat osaamisensa puutteelliseksi usealla kyselyn osa-alueella. Lähes jokainen sairaanhoitaja kokee tarvitsevansa teoreettista sekä käytännön harjoittelua kustakin kyselyn osiosta. Jokainen (n=8, 100 %) sairaanhoitaja arvioi osaavansa esimerkiksi rauhoitella synnyttäjää sekä käsitellä vastasyntynyttä.
Koulutustarpeen selvitykselle luonnollinen jatkumo olisi toivotun koulutuksen järjestäminen sekä sen tulosten mittaaminen ja arvioiminen. Opinnäytetyön kyselyä voitaisiin uudelleen käyttää koulutuksen päätteeksi.
Asiasanat: hätäsynnytys, sairaanhoitaja, päivystys, koulutustarve, osaaminen Term emergency birth is used when unplanned birth is happening outside of the hospital. In Finland 2019 there was 102 births that happened on the way to the hospital and 111 births that happened outside of the hospital for other reasons.
The thesis intention was to discover the readyness of handling an emergency childbirth at the Emergency department of Varkaus’ Basic health care center. The goal was to discover and estimate nurses’ potential training needs from the gathered results.
The search for information was carried out by literary survey about normal delivery, anatomy and physiology of giving birth and emergency childbirth. Information gathering was focused on births that happened in the emergency room and nurses’ role and competence of handling the delivery. Also possible complications and special situations during and after giving birth were taken into account.
The thesis is carried out by doing a quantitative research. The survey was based of the literary survey and the quantitative research. And it was made by using 4-step likert-scale in Webropol-program.The survey was divided into five different categories which consisted of different phases of giving birth.
The survey was handed out to the nurses and it was open for answers 3.– 23.1.2022. The response rate was 50 % (n=8). Syrvey’s answers showed how many of the nurses self evaluated having required skills and who need more knowledge and practical training on managing emergency childbirth. Nurses self evaluated their skills insufficient in many categories of the survey. Almost everyone want more knowlegde and practical training. Everyone self evaluated they’re able to calm down the mother and hold the newborn.
A natural follow-up for this thesis would be organising needed training and measuring it’s effectiveness. Then the syrvey could also be used again.
Keywords: Emergency childbirth, nurse, emergency department, training needs, competence
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Varkauden Aalto-hyvinvointikeskuksen perusterveydenhuollon päivystyksen valmiutta hoitaa hätäsynnytyksiä. Tavoitteena oli selvittää ja arvioida saamiemme tulosten perusteella sairaanhoitajien mahdollinen koulutustarve hätäsynnytyksen hoitoa ajatellen.
Tiedonhaku toteutettiin kirjallisuuskatsauksen muodossa. Tietoa haettiin normaalista synnytyksestä, synnytysanatomiasta ja -fysiologiasta sekä hätäsynnytyksestä. Tiedon haussa keskityttiin päivystyksessä tapahtuviin synnytyksiin, sekä sairaanhoitajan rooliin ja osaamiseen synnytystilanteessa. Huomioon otettiin myös synnytyksen aikaiset tai sen jälkeen tapahtuvat erikoistilanteet.
Opinnäytetyö on toteutettu määrällistä tutkimusmenetelmää noudattaen. Kysely rakennettiin kirjallisuuskatsauksen sekä tutkimuskysymysten pohjalta neliportaista Likert-asteikkoa käyttäen Webropol-ohjelmalla. Se jakautui viiteen eri osioon, jotka käsittelivät synnytyksen eri vaiheita.
Kysely jaettiin päivystyksen sairaanhoitajille vastattavaksi 3.–23.1.2022 väliseksi ajaksi. Vastausprosentti oli 50 % (n=8).
Kyselyvastauksien perusteella saatiin selvitettyä, kuinka suurella osalla vastanneista on tarvittavat valmiudet itsearviointinsa perusteella ja kuinka moni taas vastaavasti kokee oman teoria- ja käytännöntaitonsa vaativan lisää koulutusta tai harjoitusta. Sairaanhoitajat arvioivat osaamisensa puutteelliseksi usealla kyselyn osa-alueella. Lähes jokainen sairaanhoitaja kokee tarvitsevansa teoreettista sekä käytännön harjoittelua kustakin kyselyn osiosta. Jokainen (n=8, 100 %) sairaanhoitaja arvioi osaavansa esimerkiksi rauhoitella synnyttäjää sekä käsitellä vastasyntynyttä.
Koulutustarpeen selvitykselle luonnollinen jatkumo olisi toivotun koulutuksen järjestäminen sekä sen tulosten mittaaminen ja arvioiminen. Opinnäytetyön kyselyä voitaisiin uudelleen käyttää koulutuksen päätteeksi.
Asiasanat: hätäsynnytys, sairaanhoitaja, päivystys, koulutustarve, osaaminen
The thesis intention was to discover the readyness of handling an emergency childbirth at the Emergency department of Varkaus’ Basic health care center. The goal was to discover and estimate nurses’ potential training needs from the gathered results.
The search for information was carried out by literary survey about normal delivery, anatomy and physiology of giving birth and emergency childbirth. Information gathering was focused on births that happened in the emergency room and nurses’ role and competence of handling the delivery. Also possible complications and special situations during and after giving birth were taken into account.
The thesis is carried out by doing a quantitative research. The survey was based of the literary survey and the quantitative research. And it was made by using 4-step likert-scale in Webropol-program.The survey was divided into five different categories which consisted of different phases of giving birth.
The survey was handed out to the nurses and it was open for answers 3.– 23.1.2022. The response rate was 50 % (n=8). Syrvey’s answers showed how many of the nurses self evaluated having required skills and who need more knowledge and practical training on managing emergency childbirth. Nurses self evaluated their skills insufficient in many categories of the survey. Almost everyone want more knowlegde and practical training. Everyone self evaluated they’re able to calm down the mother and hold the newborn.
A natural follow-up for this thesis would be organising needed training and measuring it’s effectiveness. Then the syrvey could also be used again.
Keywords: Emergency childbirth, nurse, emergency department, training needs, competence