Työturvallisuus hoitoelvytyksessä : elvyttäjän tartuntariskit
Mäkipää, Eetu; Järvinen, Lauri (2022)
Mäkipää, Eetu
Järvinen, Lauri
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204135141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204135141
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa PowerPoint-oppimateriaalia hoitoelvytyksen tartuntariskeistä sekä niiltä suojautumisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää sairaanhoitajaopiskelijoiden sekä sairaanhoitajien työturvallisuutta hoitoelvytyksessä tartuntariskien osalta. Tutkimuskysymykset olivat: mitä tartuntariskejä hoitoelvytykseen liittyy, miten niiltä voi suojautua ja millaista on hyvä PowerPoint-oppimateriaali.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuushaulla sekä konsultaatioilla. Työn tilaajana toimi Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi PowerPoint-diaesitys, jota voi käyttää niin lähi- kuin etäopetuksen tukena kuin itseopiskelumateriaalina. Diaesityksen mitaksi tuli 16 diaa, sisältäen keskeiset lähteet sekä tiedot kuvien tekijänoikeuksista. Oppimateriaali sisältää kolme osa-aluetta: Tartuntariski, suojautuminen sekä tehtävät.
Opinnäytetyöprosessin myötä päädyimme seuraaviin johtopäätöksiin: Hoitoelvytyksen suorittajalla on olemassa riski saada tartuntatauti elvytettävältä joko pisara-, kosketus-, ilma- tai verivälitteistä tartuntareittiä pitkin. Tartuntariskin suuruuteen vaikuttaa olennaisesti elvyttäjän asianmukainen suojautuminen, johon sisältyvät tavanomaiset varotoimet sekä varotoimiluokan mukainen suojaus. Suojainten käytön tulee olla oikeaoppista ja riittävää, sillä esimerkiksi liioiteltu suojautuminen voi mahdollisesti hidastaa elvytystoimien aloittamista. Laadukkaan PowerPoint-oppimateriaalin tulee olla ulkoasultaan huoliteltu sekä täyttää laadukkaan oppimateriaalin kriteerit.
Työn pohjalta heräsi kysymyksiä, joita voisi tulevaisuudessa tutkia enemmän.
Mikä on terveydenhuollon ammattilaisen käsitys tartuntataudeilta suojautumisesta kiireellisissä tilanteissa? Miten suomalaiset terveydenhoidon ammattilaiset suojautuvat elvytystilanteessa? Elvytyksessä ja kiireellisissä tilanteissa tartuntataudeilta suojautumista tutkimalla voitaisiin saada viitteitä siitä, olisiko asiaa koskevalle laajemmalle ohjeistukselle tai kehitystyölle tarvetta.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuushaulla sekä konsultaatioilla. Työn tilaajana toimi Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi PowerPoint-diaesitys, jota voi käyttää niin lähi- kuin etäopetuksen tukena kuin itseopiskelumateriaalina. Diaesityksen mitaksi tuli 16 diaa, sisältäen keskeiset lähteet sekä tiedot kuvien tekijänoikeuksista. Oppimateriaali sisältää kolme osa-aluetta: Tartuntariski, suojautuminen sekä tehtävät.
Opinnäytetyöprosessin myötä päädyimme seuraaviin johtopäätöksiin: Hoitoelvytyksen suorittajalla on olemassa riski saada tartuntatauti elvytettävältä joko pisara-, kosketus-, ilma- tai verivälitteistä tartuntareittiä pitkin. Tartuntariskin suuruuteen vaikuttaa olennaisesti elvyttäjän asianmukainen suojautuminen, johon sisältyvät tavanomaiset varotoimet sekä varotoimiluokan mukainen suojaus. Suojainten käytön tulee olla oikeaoppista ja riittävää, sillä esimerkiksi liioiteltu suojautuminen voi mahdollisesti hidastaa elvytystoimien aloittamista. Laadukkaan PowerPoint-oppimateriaalin tulee olla ulkoasultaan huoliteltu sekä täyttää laadukkaan oppimateriaalin kriteerit.
Työn pohjalta heräsi kysymyksiä, joita voisi tulevaisuudessa tutkia enemmän.
Mikä on terveydenhuollon ammattilaisen käsitys tartuntataudeilta suojautumisesta kiireellisissä tilanteissa? Miten suomalaiset terveydenhoidon ammattilaiset suojautuvat elvytystilanteessa? Elvytyksessä ja kiireellisissä tilanteissa tartuntataudeilta suojautumista tutkimalla voitaisiin saada viitteitä siitä, olisiko asiaa koskevalle laajemmalle ohjeistukselle tai kehitystyölle tarvetta.