Funktionaalinen ohjelmointi ja olio-ohjelmointi TypeScriptissä
Haarala, Antti-Pekka (2022)
Haarala, Antti-Pekka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204145235
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204145235
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä esiteltiin TypeScript-ohjelmointikieltä, sen eri ominaisuuksia ja kuinka sitä voidaan suorittaa backend-kehityksessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua, tutkia ja verrata funktionaalista ohjelmointia ja olio-ohjelmointia TypeScript-ohjelmointikielessä sekä ohjelmointirajapinnassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli havainnoida ja selventää, kuinka ohjelmointirajapintaa, joka oli toteutettu TypeScript-ohjelmointikielellä ja joka kommunikoi MongoDB-tietokannan kanssa, voidaan hyödyntää olio-ohjelmoinnissa ja funktionaalisessa ohjelmoinnissa. Opinnäytetyön alussa työn tekijällä oli aikaisempaa tietämystä TypeScriptohjelmointikielestä, ohjelmointirajapinnoista ja olio-ohjelmoinnista, mutta ei juuri tietämystä funktionaalisesta ohjelmoinnista ja sen soveltamisesta ohjelmointirajapinnassa.
Toteutetuista ohjelmointirajapinnoista olio-ohjelmoinnin konsepteja noudattava ohjelmointirajapinta on parempi ratkaisu verrattuna funktionaalisen ohjelmoinnin konsepteja noudattavaan ohjelmointirajapintaan. Vertailukohteena on komponenttien uudelleenkäytettävyys, niiden luettavuus, helppokäyttöisyys ja tekijän oma mielipide.
Erilaisten ohjelmointiparadigmojen soveltaminen ohjelmointirajapinnassa vaatii enemmän tutkimusta ja olemassa olevaa tietoa. Eräs johtopäätös opinnäytetyöstä oli se, että funktionaalisesta ohjelmoinnista ei ole tarpeeksi tieteellistä tietoa saatavilla. Opinnäytetyössä esitettyjä tuloksia voidaan tutkia ja laajentaa monipuolisesti, esimerkiksi funktionaalisen ohjelmoinnin soveltamista ohjelmointirajapintaan sekä laajentaa, mihin ohjelmointirajapintaan tietty paradigma soveltuu parhaiten.
Toteutetuista ohjelmointirajapinnoista olio-ohjelmoinnin konsepteja noudattava ohjelmointirajapinta on parempi ratkaisu verrattuna funktionaalisen ohjelmoinnin konsepteja noudattavaan ohjelmointirajapintaan. Vertailukohteena on komponenttien uudelleenkäytettävyys, niiden luettavuus, helppokäyttöisyys ja tekijän oma mielipide.
Erilaisten ohjelmointiparadigmojen soveltaminen ohjelmointirajapinnassa vaatii enemmän tutkimusta ja olemassa olevaa tietoa. Eräs johtopäätös opinnäytetyöstä oli se, että funktionaalisesta ohjelmoinnista ei ole tarpeeksi tieteellistä tietoa saatavilla. Opinnäytetyössä esitettyjä tuloksia voidaan tutkia ja laajentaa monipuolisesti, esimerkiksi funktionaalisen ohjelmoinnin soveltamista ohjelmointirajapintaan sekä laajentaa, mihin ohjelmointirajapintaan tietty paradigma soveltuu parhaiten.