Työn imun mittaaminen ja kehittäminen kohdeyrityksessä
Lehvonen, Jere; Lehvonen, Jere (2022)
Lehvonen, Jere
Lehvonen, Jere
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204135154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204135154
Tiivistelmä
Kehitystyön tarkoituksena oli muodostaa henkilöstökysely toimeksiantaja yrityksen käyttöön, suorittaa kysely sekä antaa toimenpide-ehdotuksia jatkotoimenpiteistä. Toimeksiantajalla on yksiköitä maailman-laajuisesti, joista tutkimuksen kohteena on yksi tämän Suomessa sijaitseva toimipaikka. Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin Arnold Bakkerin ja Evangelia Demeroutin kehittämä työn vaatimukset ja voimavarat malli. Tutkimuskysymyksinä toimivat mitä työn voimavaroja kohdeyksikön työntekijät kokevat heillä olevan käytettävissä ja mikä on heidän kokemansa työn imu sekä millä toimilla työn imua voi parantaa.
Saavutettavuuden varmistamiseksi kyselymalliksi valittiin tulostettava kyselylomake, jonka pituus pidettiin kahden sivun mittaisena vastaajan kuorman pitämiseksi mahdollisimman pienenä. Lomakkeeseen valittiin kysymykset validoidusta työn psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä mittaavasta kyselystä perustuen Hakasen, Bakkerin ja Turusen vuonna 2021 valmistuneeseen tutkimukseen merkityksellisimmistä voimavaroista. Lisäksi kyselyssä oli mahdollisuus antaa omin sanoin kehitysehdotus valittuihin aihepiireihin. Schaufelin ja Bakkerin vuonna 2006 kehittämä työn imua mittaava 9- osaisen kyselyn kysymykset sisällytettiin myös lomakkeeseen. Kohdeyksikön 15 työntekijällä oli 10 päivää aikaa vastata anonyymisti kyselyyn itselleen sopivana hetkenä, joista 14 henkilöä vastasi kyselyyn.
Tuloksista kävi ilmi, että ryhmätyön koettiin toimivan todella hyvin kohdeyksikössä, työtehtävän sisällössä ja kehittävyydessä sekä yhteisessä tarkoituksessa koettiin olevan enemmän kehitettävää. Esihenkilötyössä koettiin olevan monia potentiaalisia kehityskohtia, kuten tasapuolisuus, palkitseminen, palautteen antaminen ja vuorovaikutus. Työn imun suhteen oli havaittavissa kaksi ryhmittymää, toinen tuli töihin mielellään lähes joka päivä ja toinen korkeintaan muutaman kerran kuukaudessa. Näiden ryhmien suurin ero käytettävissä olevien voimavarojen kokemuksessa oli esihenkilötyö. Korkeamman työn imun omaava ryhmä koki muun muassa esihenkilöiden vuorovaikutuksen ja oikeudenmukaisuuden paremmaksi.
Tutkimuksen tulosten perusteella kohdeyksikössä tulisi panostaa kokemukseen esihenkilötyöstä. Erityisesti kasvattamaan luottamusta ja oikeudenmukaisuuteen kokemusta, koska näiden merkitys työntekijöiden hyvinvoinnin sekä tuottavuuden kannalta ovat kirjallisuuden perusteella merkittäviä.
Saavutettavuuden varmistamiseksi kyselymalliksi valittiin tulostettava kyselylomake, jonka pituus pidettiin kahden sivun mittaisena vastaajan kuorman pitämiseksi mahdollisimman pienenä. Lomakkeeseen valittiin kysymykset validoidusta työn psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä mittaavasta kyselystä perustuen Hakasen, Bakkerin ja Turusen vuonna 2021 valmistuneeseen tutkimukseen merkityksellisimmistä voimavaroista. Lisäksi kyselyssä oli mahdollisuus antaa omin sanoin kehitysehdotus valittuihin aihepiireihin. Schaufelin ja Bakkerin vuonna 2006 kehittämä työn imua mittaava 9- osaisen kyselyn kysymykset sisällytettiin myös lomakkeeseen. Kohdeyksikön 15 työntekijällä oli 10 päivää aikaa vastata anonyymisti kyselyyn itselleen sopivana hetkenä, joista 14 henkilöä vastasi kyselyyn.
Tuloksista kävi ilmi, että ryhmätyön koettiin toimivan todella hyvin kohdeyksikössä, työtehtävän sisällössä ja kehittävyydessä sekä yhteisessä tarkoituksessa koettiin olevan enemmän kehitettävää. Esihenkilötyössä koettiin olevan monia potentiaalisia kehityskohtia, kuten tasapuolisuus, palkitseminen, palautteen antaminen ja vuorovaikutus. Työn imun suhteen oli havaittavissa kaksi ryhmittymää, toinen tuli töihin mielellään lähes joka päivä ja toinen korkeintaan muutaman kerran kuukaudessa. Näiden ryhmien suurin ero käytettävissä olevien voimavarojen kokemuksessa oli esihenkilötyö. Korkeamman työn imun omaava ryhmä koki muun muassa esihenkilöiden vuorovaikutuksen ja oikeudenmukaisuuden paremmaksi.
Tutkimuksen tulosten perusteella kohdeyksikössä tulisi panostaa kokemukseen esihenkilötyöstä. Erityisesti kasvattamaan luottamusta ja oikeudenmukaisuuteen kokemusta, koska näiden merkitys työntekijöiden hyvinvoinnin sekä tuottavuuden kannalta ovat kirjallisuuden perusteella merkittäviä.