Metsäalan toimijoiden sähköiset metsänomistajapalvelut : kyselytutkimus metsänomistajille
Selkee, Taika (2022)
Selkee, Taika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204185317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204185317
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsänomistajien tyytyväisyyttä tämänhetkisiin sähköisiin metsänomistajapalveluihin ja tehdä vertailua eri toimijoiden verkko- sekä mobiilipalveluiden sisällöstä ja toimivuudesta. Tutkimuksessa vertailtiin Metsä Groupin, UPM:n, Stora Enson ja metsänhoitoyhdistysten sähköisiä palveluita. Työn tilaajana toimi Metsä Group.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena. Kyselyn vastaanottajien tiedot saatiin Suomen Metsäkeskukselta metsänkäyttöilmoitusten perusteella ja kutsut kyselyyn lähetettiin sähköpostitse. Kysely koostui vastaajien taustakysymyksistä sekä sähköisten palveluiden käyttöön ja sisältöön liittyvistä kysymyksistä. Vastauksia kyselyyn saatiin 242. Vastaukset analysoitiin yleisenä kokonaisuutena sekä toimijakohtaisesti, jotta vastauksista saatiin tehtyä vertailua toimijoiden kesken. Toimeksiantajalle on laadittu salassa pidettävä liiteosio.
Tutkimuksesta ilmeni, että metsänomistajista suurin osa on käyttänyt sähköistä palvelua metsäasioiden hoitamiseen. Tärkeimpinä toimintoina verkkopalvelulle pidettiin karttoja, metsäsuunnitelmaa ja sen työkaluja sekä asiakirjoja ja sopimuksia. Mobiilisovellukselle tärkeimmät ominaisuudet vastaajien mielestä olivat kartat sekä metsäsuunnitelma ja sen työkalut. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä käyttämäänsä sähköiseen palveluun.
Sähköisten metsänomistajapalveluiden tärkeitä ominaisuuksia ovat helppokäyttöisyys, selkeys, toimivuus, metsänomistajan oikeudet tehdä muutoksia esimerkiksi kuviotietoihin ja seurata ajantasaisesti metsänkäyttöä. Toimijoiden välillä on eroja palveluiden kattavuudessa sekä asiakkaiden tyytyväisyystasoissa. Sähköisten palveluiden kehityksessä tulisi huomioida vielä herkemmin eritasoinen osaaminen ja huomioida, että liialliset toiminnot voivat laskea käyttäjäystävällisyyttä. Sähköiset palvelut sopivat sekä niin sanotuille lähimetsänomistajille, että etämetsänomistajille. Pääosin sähköiset metsänomistajapalvelut vastaavat käyttäjiensä tarpeita tällä hetkellä.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena. Kyselyn vastaanottajien tiedot saatiin Suomen Metsäkeskukselta metsänkäyttöilmoitusten perusteella ja kutsut kyselyyn lähetettiin sähköpostitse. Kysely koostui vastaajien taustakysymyksistä sekä sähköisten palveluiden käyttöön ja sisältöön liittyvistä kysymyksistä. Vastauksia kyselyyn saatiin 242. Vastaukset analysoitiin yleisenä kokonaisuutena sekä toimijakohtaisesti, jotta vastauksista saatiin tehtyä vertailua toimijoiden kesken. Toimeksiantajalle on laadittu salassa pidettävä liiteosio.
Tutkimuksesta ilmeni, että metsänomistajista suurin osa on käyttänyt sähköistä palvelua metsäasioiden hoitamiseen. Tärkeimpinä toimintoina verkkopalvelulle pidettiin karttoja, metsäsuunnitelmaa ja sen työkaluja sekä asiakirjoja ja sopimuksia. Mobiilisovellukselle tärkeimmät ominaisuudet vastaajien mielestä olivat kartat sekä metsäsuunnitelma ja sen työkalut. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä käyttämäänsä sähköiseen palveluun.
Sähköisten metsänomistajapalveluiden tärkeitä ominaisuuksia ovat helppokäyttöisyys, selkeys, toimivuus, metsänomistajan oikeudet tehdä muutoksia esimerkiksi kuviotietoihin ja seurata ajantasaisesti metsänkäyttöä. Toimijoiden välillä on eroja palveluiden kattavuudessa sekä asiakkaiden tyytyväisyystasoissa. Sähköisten palveluiden kehityksessä tulisi huomioida vielä herkemmin eritasoinen osaaminen ja huomioida, että liialliset toiminnot voivat laskea käyttäjäystävällisyyttä. Sähköiset palvelut sopivat sekä niin sanotuille lähimetsänomistajille, että etämetsänomistajille. Pääosin sähköiset metsänomistajapalvelut vastaavat käyttäjiensä tarpeita tällä hetkellä.