Varhaisjakajien tyytyväisyyden ja motivaation kehittäminen: case Earlybird.

Abstract

Varhaisjakelua tekevän Earlybirdin laatutaso oli saatu hyväksi, mutta huolena oli, että ilman toimenpiteitä tapahtuisi taantumista ja taso alkaisi huonontua. Toisaalta oli havaittu, että tapahtui turhia ja toistuviakin virheitä. Niitä selvittäessä kävi ilmeiseksi, että parempikin tulos olisi mahdollinen. Mutta miksi toimeksiantosopimus ja annetut ohjeet eivät riittäneet? Miksi ohjeita ei aina noudatettu? Asiaa alettiin tutkia siitä olettamasta, että tyytyväiset ja motivoituneet ihmiset tekevät parempilaatuista työtä. Tavoitteena oli suunnitella toimenpiteet, joilla jakajien tyytyväisyyttä ja motivaatiota voitaisiin parantaa.

Tilannetta Earlybirdillä tutkittiin verkossa toteutetuilla kyselyillä, joista toinen keskittyi tyytyväisyyteen ja toinen jakajien kokemaan motivaatioon ja kehittämiskohteisiin. Taustaa kyselyille haettiin johtamiseen ja motivaatioon liittyvästä kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Kyselyissä valtaosa kysymyksistä esitettiin mieli-pideväittäminä, mutta molemmissa kyselyissä oli mahdollisuus vastata myös avokysymyksiin. Teoriasta ja tuloksista koostettiin raportti, jota hyödynnettiin ideariihiprosessissa.

Johtopäätöksinä todettiin, että jakajien tyytyväisyyden taso oli neutraali, mutta hieman enemmän tyytymättömyyteen viittaava. Jakajia motivoi erityisesti itsenäisyys ja vapaus, mutta he löysivät tehtävistään myös merkityksellisyyttä ja haasteita. Kehittämiskohteiksi kyselyissä nousivat muun muassa viestintä, vaikuttamismahdollisuudet, yhteistyö, reiluus ja oikeudenmukaisuus, palautteen antaminen ja kannustus sekä ilmapiiri. Kirjallisuuden avulla selvitettiin, että digiajan hyvään ja motivoivaan johtamiseen liittyvät esimerkiksi ihmiskeskeisyys, empatia, luottamus, turvallisuus, palaute, epäonnistumisten jälkeen uudelleen yrittäminen ja virheistä oppiminen. Myös tulosten näkyväksi tekeminen ja hyvä viestintä ovat tämän päivän johtamisessa tärkeitä. Tältä pohjalta koostettiin lähiajan toimenpidesuunnitelma ja todettiin myös kokonaisuudet, jotka on huomioitava pitemmällä aikajänteellä. Merkittävä osa suunnitelmasta liittyy viestintään ja yhteistyöhön.