Työelämävalmiudet rakennusalalla: ammattikoulusta valmistuvien työelämävalmiudet rakennusalalla
Virtanen, Lauri (2022)
Virtanen, Lauri
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204155253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204155253
Tiivistelmä
Nokian kaupungin työllisyyspalveluiden toimeksiannon tavoitteena oli selvittää, millaisilla ohjauksellisilla
keinoilla ohjaus- ja opetusalan ammattilaiset voisivat edistää rakennusalalle valmistuvien nuorten työelämävalmiuksia. Tavoitteena oli myös lisätä tietoutta rakennusalan koulutuksesta valmistuvien työelämävalmiuksista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa on piirteitä tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta. Tiedonkeruu toteutettiin kaksivaiheisesti yksilöllisinä teemahaastatteluina. Haastatteluiden ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin seitsemää rakennusalan työnantajaa ja näiden haastatteluiden pohjalta
rakennettiin toisen vaiheen haastatteluiden kysymykset. Toisessa vaiheessa tiedonkeruuta haastateltiin
seitsemää ohjaus- ja opetusalan ammattilaista Pirkanmaalaisista oppilaitoksista. Aineisto analysoitiin myös
kaksivaiheisesti teemoittain. Opinnäytetyön tulokset käytiin läpi toimeksiantajan kanssa.
Haastatteluiden sisältöteemat liittyivät nuorten yleisiin työelämävalmiuksiin, työelämän tarpeisiin, työelämän odotuksiin sekä ohjauksellisiin menetelmiin, joilla työelämävalmiuksiin olisi mahdollista vaikuttaa.
Haastatteluihin osallistuneet kokivat aiheen ajankohtaiseksi ja aiheesta oli helppo keskustella. Opinnäytetyön tekijän rooli haastatteluissa oli huolehtia aiheessa pysymisen lisäksi haastattelun organisoimisesta.
Tulosten pohjalta todetaan, että työelämävalmiuksien taso ei täysin vastaa työelämänedustajien odotuksia
siitä tasosta, jota ammattikoulusta valmistuvalta voisi odottaa. Myös rakennusalan ohjaus- ja opetusalan
ammattilaisten ajatukset työelämävalmiuksien riittämättömästä tasosta kohtasivat rakennusalan edustajien kanssa. Mahdollisuudet vaikuttaa työelämävalmiuksiin nähtiin hyvin vähäisinä ja vastuun työelämäntaitojen kehittymisestä koettiin olevan alemmilla koulutusasteilla sekä kotona ja kasvatuksessa.
Työelämävalmiudet nähdään sellaisina yleisinä taitoina, joita ilman ei työelämään kiinnittyminen ole mahdollista. Jotta nuorten työelämävalmiudet voisivat kehittyä työelämän toivomaan suuntaan, tulisi pyrkiä
rakentamaan nuoret osallistavaa, oppilaitosten sekä työnantajien välistä rakentavaa dialogia.
keinoilla ohjaus- ja opetusalan ammattilaiset voisivat edistää rakennusalalle valmistuvien nuorten työelämävalmiuksia. Tavoitteena oli myös lisätä tietoutta rakennusalan koulutuksesta valmistuvien työelämävalmiuksista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa on piirteitä tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta. Tiedonkeruu toteutettiin kaksivaiheisesti yksilöllisinä teemahaastatteluina. Haastatteluiden ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin seitsemää rakennusalan työnantajaa ja näiden haastatteluiden pohjalta
rakennettiin toisen vaiheen haastatteluiden kysymykset. Toisessa vaiheessa tiedonkeruuta haastateltiin
seitsemää ohjaus- ja opetusalan ammattilaista Pirkanmaalaisista oppilaitoksista. Aineisto analysoitiin myös
kaksivaiheisesti teemoittain. Opinnäytetyön tulokset käytiin läpi toimeksiantajan kanssa.
Haastatteluiden sisältöteemat liittyivät nuorten yleisiin työelämävalmiuksiin, työelämän tarpeisiin, työelämän odotuksiin sekä ohjauksellisiin menetelmiin, joilla työelämävalmiuksiin olisi mahdollista vaikuttaa.
Haastatteluihin osallistuneet kokivat aiheen ajankohtaiseksi ja aiheesta oli helppo keskustella. Opinnäytetyön tekijän rooli haastatteluissa oli huolehtia aiheessa pysymisen lisäksi haastattelun organisoimisesta.
Tulosten pohjalta todetaan, että työelämävalmiuksien taso ei täysin vastaa työelämänedustajien odotuksia
siitä tasosta, jota ammattikoulusta valmistuvalta voisi odottaa. Myös rakennusalan ohjaus- ja opetusalan
ammattilaisten ajatukset työelämävalmiuksien riittämättömästä tasosta kohtasivat rakennusalan edustajien kanssa. Mahdollisuudet vaikuttaa työelämävalmiuksiin nähtiin hyvin vähäisinä ja vastuun työelämäntaitojen kehittymisestä koettiin olevan alemmilla koulutusasteilla sekä kotona ja kasvatuksessa.
Työelämävalmiudet nähdään sellaisina yleisinä taitoina, joita ilman ei työelämään kiinnittyminen ole mahdollista. Jotta nuorten työelämävalmiudet voisivat kehittyä työelämän toivomaan suuntaan, tulisi pyrkiä
rakentamaan nuoret osallistavaa, oppilaitosten sekä työnantajien välistä rakentavaa dialogia.