HOK-Elannon esihenkilöiden työhyvinvointi pitkittyneessä poikkeustilanteessa
Pitko, Tiia; Salminen, Katri (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205465
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee HOK-Elannon esihenkilöiden työhyvinvointia pitkittyneessä poikkeustilanteessa. Pitkittyneellä poikkeustilanteella tarkoitetaan maaliskuussa 2020 Suomessa alkanutta Covid-19 pandemiaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, minkälaisia vaikutuksia poikkeusajalla on ollut esihenkilöiden työhyvinvoinnin tilaan. Aihe on edelleen ajankohtainen Covid-19 pandemian aiheuttaman poikkeustilanteen jatkuttua jo yli kahden vuoden ajan. Poikkeusaika on HOK-Elannon toimialueella kuormittanut jokaisen esihenkilön ja työyhteisön arkea tavoilla, joista ei ole vastaavanlaista aikaisempaa kokemusta.
Opinnäytetyö on toteutettu perinteisen tutkielman rakennetta noudattaen, johdannon ja tavoitteiden kautta teoriaosuuteen edeten. Tämän jälkeen opinnäytetyössä esitellään empiirinen osuus ja analysoidaan tutkimuksen tulokset. Työssä käsitellään työhyvinvoinnin keskeiset määritelmät sekä työhyvinvointia lisääviä ja heikentäviä tekijöitä. Työ päättyy johtopäätöksiin, kehittämisehdotuksiin sekä opinnäytetyönprosessin ja oman oppimisen arviointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen kyselytutkimuksen keinoin ja sen kohderyhmänä oli HOK-Elannon noin 400 esihenkilötehtävissä toimivaa työntekijää. Webropol-ohjelmalla tehty kyselylomake jaettiin sähköisesti, useiden HOK-Elannon sisäisten väylien kautta esihenkilöille. Tutkimuksen vastaukset kerättiin anonyymisti 8.11-12.12.2021 välisenä aikana ja ky selyyn vastasi kaikkiaan 160 HOK-Elannon esihenkilöä.
Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että työhyvinvointia kuormittaviksi tekijöiksi Covid 19-pandemian aikana ovat osoittautuneet erityisesti liiketoiminnan ennakoimattomuus ja siitä johtuvat haasteet resursoinnissa, saatavuudessa ja asiakaspalvelun laadun mahdollisessa heikkenemisessä. Samaan aikaan haastava rekrytointitilanne yhdistettynä runsaisiin poissaoloihin on lisännyt esihenkilöiden kuormitusta entisestään.
Merkittävimpänä poikkeusajan työhyvinvointia lisäävänä ilmiönä koettiin kaupan- ja ravintolan toimialojen välinen yhteistyö ja henkilöstön yhteiskäyttö. Nopealla aikataululla pystyttiin välttämään jopa 800 työntekijän lomauttaminen ja tarjoamaan työtä koko ravintolatoimialan tekijöille toimipaikkojen sulkeutuessa. Positiivisina ilmiöinä korostuivat myös omailmoituspoissaolokäytännön käyttöönotto, koronapäivystys, esihenkilön hyvä yhteistyö oman esihenkilön kanssa, yhteisöllisyyden tunteen voimistuminen oman työryhmän kesken sekä ePassin käyttöönotto.
Opinnäytetyön valmistuessa poikkeustilanne on edelleen ajankohtainen. Tutkimuksen tuloksia ja niistä johdettuja päätelmiä voidaan käyttää nopeallakin aikataululla esihenkilöiden työhyvinvoinnin turvaamiseen ja kehittämiseen.
Opinnäytetyö on toteutettu perinteisen tutkielman rakennetta noudattaen, johdannon ja tavoitteiden kautta teoriaosuuteen edeten. Tämän jälkeen opinnäytetyössä esitellään empiirinen osuus ja analysoidaan tutkimuksen tulokset. Työssä käsitellään työhyvinvoinnin keskeiset määritelmät sekä työhyvinvointia lisääviä ja heikentäviä tekijöitä. Työ päättyy johtopäätöksiin, kehittämisehdotuksiin sekä opinnäytetyönprosessin ja oman oppimisen arviointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen kyselytutkimuksen keinoin ja sen kohderyhmänä oli HOK-Elannon noin 400 esihenkilötehtävissä toimivaa työntekijää. Webropol-ohjelmalla tehty kyselylomake jaettiin sähköisesti, useiden HOK-Elannon sisäisten väylien kautta esihenkilöille. Tutkimuksen vastaukset kerättiin anonyymisti 8.11-12.12.2021 välisenä aikana ja ky selyyn vastasi kaikkiaan 160 HOK-Elannon esihenkilöä.
Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että työhyvinvointia kuormittaviksi tekijöiksi Covid 19-pandemian aikana ovat osoittautuneet erityisesti liiketoiminnan ennakoimattomuus ja siitä johtuvat haasteet resursoinnissa, saatavuudessa ja asiakaspalvelun laadun mahdollisessa heikkenemisessä. Samaan aikaan haastava rekrytointitilanne yhdistettynä runsaisiin poissaoloihin on lisännyt esihenkilöiden kuormitusta entisestään.
Merkittävimpänä poikkeusajan työhyvinvointia lisäävänä ilmiönä koettiin kaupan- ja ravintolan toimialojen välinen yhteistyö ja henkilöstön yhteiskäyttö. Nopealla aikataululla pystyttiin välttämään jopa 800 työntekijän lomauttaminen ja tarjoamaan työtä koko ravintolatoimialan tekijöille toimipaikkojen sulkeutuessa. Positiivisina ilmiöinä korostuivat myös omailmoituspoissaolokäytännön käyttöönotto, koronapäivystys, esihenkilön hyvä yhteistyö oman esihenkilön kanssa, yhteisöllisyyden tunteen voimistuminen oman työryhmän kesken sekä ePassin käyttöönotto.
Opinnäytetyön valmistuessa poikkeustilanne on edelleen ajankohtainen. Tutkimuksen tuloksia ja niistä johdettuja päätelmiä voidaan käyttää nopeallakin aikataululla esihenkilöiden työhyvinvoinnin turvaamiseen ja kehittämiseen.