Sähköauton virtojen mittaus : luulot ja todellisuus
Hämäläinen, Valtteri (2022)
Hämäläinen, Valtteri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204215534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204215534
Tiivistelmä
Sähköautoja ja lataushybridejä markkinoidaan usein korkean hyötysuhteen perusteella, mikä usein perustuu pelkän sähkömoottorin hyötysuhteeseen. Ilmoitettavissa arvoissa ei huomioida jännitehäviöitä komponenteissa tai johtimissa, eikä mekaanisen voimansiirron tai akuston sisäisen resistanssin tuomaa tehohäviötä. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin sähköauton todellinen hyötysuhde.
Hyötysuhde mitattiin toiminnallisin menetelmin Volkswagen GTE -lataushybridistä kiihdytyksessä ja rekuperaatiossa. Kiihdytys- ja rekuperaatiomittauksista saatua tulosta verrattiin teoriapohjaisesti laskettuun hyötysuhteeseen. Lisäksi verrattiin sähkö- ja polttomoottorin energiankulutusta, jota testattiin myös toiminnallisin menetelmin. Opinnäytetyössä tuotettiin myös pohjatutkimus työn tilaajalle Tampereen ammattikorkeakoululle laboratoriotyöhön valmistuvaa Renault Twingo -sähkökonversioautoa varten.
Teoriapohjaisissa mittauksissa saatiin selville, että auto kykenee hyödyntämään siihen ladatusta energiasta parhaimmillaan noin puolet. Laskelmat vahvistuivat toiminnallisten mittausten myötä, joiden tulokset olivat hyvin samansuuntaiset. Todettiin myös, että sähkökäyttöinen ajoneuvo käyttää niin kaupunki- ja maantieajossa merkittävästi vähemmän energiaa.
Sähköauton hyötysuhde on merkittävästi parempi kuin polttomoottoriauton, mutta se ei ole yleisessä keskustelussa olevien lukujen vertainen. Sähköauto on toiminnallisesti taloudellisempi kuin polttomoottoriauto energiankulutuksen ja hyötysuhteen myötä. Sähköauto kykenee myös hyödyntämään liike-energiaa jarrutuksissa energian lataamiseksi takaisin akustoon. Tämä parantaa hyötysuhdetta merkittävästi polttomoottoriautoon verrattuna. Sähköauton hyötysuhteen mittaus tulee olemaan erinomainen laboratoriotyö Tampereen ammattikorkeakoululle, mikäli Renault Twingo -sähkökonversioauto saadaan kytkettyä dynamometriin. Laboratoriotyössä on syytä anturoida ajoneuvo tiheämmin sekä pyrkiä välttämään pidon katoaminen, joka dynamometrin kanssa onnistuu helposti.
Hyötysuhde mitattiin toiminnallisin menetelmin Volkswagen GTE -lataushybridistä kiihdytyksessä ja rekuperaatiossa. Kiihdytys- ja rekuperaatiomittauksista saatua tulosta verrattiin teoriapohjaisesti laskettuun hyötysuhteeseen. Lisäksi verrattiin sähkö- ja polttomoottorin energiankulutusta, jota testattiin myös toiminnallisin menetelmin. Opinnäytetyössä tuotettiin myös pohjatutkimus työn tilaajalle Tampereen ammattikorkeakoululle laboratoriotyöhön valmistuvaa Renault Twingo -sähkökonversioautoa varten.
Teoriapohjaisissa mittauksissa saatiin selville, että auto kykenee hyödyntämään siihen ladatusta energiasta parhaimmillaan noin puolet. Laskelmat vahvistuivat toiminnallisten mittausten myötä, joiden tulokset olivat hyvin samansuuntaiset. Todettiin myös, että sähkökäyttöinen ajoneuvo käyttää niin kaupunki- ja maantieajossa merkittävästi vähemmän energiaa.
Sähköauton hyötysuhde on merkittävästi parempi kuin polttomoottoriauton, mutta se ei ole yleisessä keskustelussa olevien lukujen vertainen. Sähköauto on toiminnallisesti taloudellisempi kuin polttomoottoriauto energiankulutuksen ja hyötysuhteen myötä. Sähköauto kykenee myös hyödyntämään liike-energiaa jarrutuksissa energian lataamiseksi takaisin akustoon. Tämä parantaa hyötysuhdetta merkittävästi polttomoottoriautoon verrattuna. Sähköauton hyötysuhteen mittaus tulee olemaan erinomainen laboratoriotyö Tampereen ammattikorkeakoululle, mikäli Renault Twingo -sähkökonversioauto saadaan kytkettyä dynamometriin. Laboratoriotyössä on syytä anturoida ajoneuvo tiheämmin sekä pyrkiä välttämään pidon katoaminen, joka dynamometrin kanssa onnistuu helposti.