Digitaaliset hoidon tarpeen arvioinnin menetelmät sairaanhoitajan toteuttamana
Koivisto, Hanna; Haakana, Helmi (2022)
Koivisto, Hanna
Haakana, Helmi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204215560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204215560
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata digitaalisia hoidon tarpeen arvioinnin menetelmiä sairaanhoitajan toteuttamana. Tavoitteena oli tuotetun tiedon avulla lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan tietoisuutta digiasioinnista. Lisäksi tavoitteena oli tuotetun tiedon hyödyntäminen tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, millaisia digitaalisia hoidon tarpeen arvioinnin menetelmiä sairaanhoitajan toteuttamana on käytössä. Opinnäytetyö tehtiin Tampereen ammattikorkeakoulun Sote
Virtual Labille.
Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja raportointiosuuden pohjalta luotiin posteri digitaalisista hoidon tarpeen arvioinnin menetelmistä. Aineistoa kerättiin eri tietokantojen tieteellisistä julkaisuista, sairaanhoitopiirien ja kuntien terveyspalveluiden verkkolähteistä, erilaisista kansallisista hankkeista sekä toteuttamalla asiantuntijakysely hoidon tarpeen arviointia sähköisesti toteuttaville terveydenhuollon ammattilaisille.
Tutkimustieto osoitti digitalisaation huiman kasvun näkyvän myös jatkuvasti lisääntyvinä terveydenhuollon sähköisinä palveluina. Terveydenhuollon ammattilaiset kokivat digitaalisten palveluiden helpottavan hoidon tarpeen arvioinnin toteuttamista, sillä potilaan esitiedot olivat valmiiksi saatavilla etukäteen täytetyn oirearvion ansiosta, ja potilas pystyi lähettämään valokuvia ammattilaisen nähtäväksi esimerkiksi chat-palvelussa. Sähköisissä menetelmissä koettiin olevan kuitenkin vielä kehitettävää. Tarvetta olisi etenkin tavallisimpien, päivittäisten vaivojen oirearvioille ja potilaille suunnatuille, selkeämmille asiointiohjeille.
Johtopäätöksinä voidaan todeta terveyspalvelujen digitalisaation olevan murrosvaiheessa ja sähköisiä menetelmiä kehitettävän tasaiseen tahtiin lisää. Käytännöt sähköisten palveluiden käytössä terveysasemilla ja päivystyksessä eivät ole vielä vakiintuneet, sillä uutta teknologiaa ja menetelmiä tulee jatkuvasti markkinoille, ja niiden käyttö terveydenhuollon asioinnissa on vasta historiansa alussa. Digitaaliset menetelmät hoidon tarpeen arvioinnissa koettiin kuitenkin pääosin erittäin hyödyllisiksi ja resursseja säästäviksi, mutta Suomessa aihetta on tutkittu vasta vähäisesti. Tulevaisuudessa olisi tärkeää saada lisää tutkimustietoa digitaalisten terveyspalveluiden mahdollisesta ratkaisusta terveydenhuollon resurssi- ja hoitajapulaongelmiin.
Virtual Labille.
Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja raportointiosuuden pohjalta luotiin posteri digitaalisista hoidon tarpeen arvioinnin menetelmistä. Aineistoa kerättiin eri tietokantojen tieteellisistä julkaisuista, sairaanhoitopiirien ja kuntien terveyspalveluiden verkkolähteistä, erilaisista kansallisista hankkeista sekä toteuttamalla asiantuntijakysely hoidon tarpeen arviointia sähköisesti toteuttaville terveydenhuollon ammattilaisille.
Tutkimustieto osoitti digitalisaation huiman kasvun näkyvän myös jatkuvasti lisääntyvinä terveydenhuollon sähköisinä palveluina. Terveydenhuollon ammattilaiset kokivat digitaalisten palveluiden helpottavan hoidon tarpeen arvioinnin toteuttamista, sillä potilaan esitiedot olivat valmiiksi saatavilla etukäteen täytetyn oirearvion ansiosta, ja potilas pystyi lähettämään valokuvia ammattilaisen nähtäväksi esimerkiksi chat-palvelussa. Sähköisissä menetelmissä koettiin olevan kuitenkin vielä kehitettävää. Tarvetta olisi etenkin tavallisimpien, päivittäisten vaivojen oirearvioille ja potilaille suunnatuille, selkeämmille asiointiohjeille.
Johtopäätöksinä voidaan todeta terveyspalvelujen digitalisaation olevan murrosvaiheessa ja sähköisiä menetelmiä kehitettävän tasaiseen tahtiin lisää. Käytännöt sähköisten palveluiden käytössä terveysasemilla ja päivystyksessä eivät ole vielä vakiintuneet, sillä uutta teknologiaa ja menetelmiä tulee jatkuvasti markkinoille, ja niiden käyttö terveydenhuollon asioinnissa on vasta historiansa alussa. Digitaaliset menetelmät hoidon tarpeen arvioinnissa koettiin kuitenkin pääosin erittäin hyödyllisiksi ja resursseja säästäviksi, mutta Suomessa aihetta on tutkittu vasta vähäisesti. Tulevaisuudessa olisi tärkeää saada lisää tutkimustietoa digitaalisten terveyspalveluiden mahdollisesta ratkaisusta terveydenhuollon resurssi- ja hoitajapulaongelmiin.