Erikoistarkastustietojen digitalisointi : kehityshanke

Abstract

Vuonna 2017 Väylävirasto otti käyttöön taitorakenteiden omaisuudenhallintajärjestelmän, Taitorakennerekisterin. Taitorakennerekisteri korvasi ennen käytössä olleen siltarekisterin, joka piti sisällään vain siltojen hallinnan. Siltarekisteristä poiketen Taitorakennerekisteri pitää siltojen lisäksi sisällään tietoutta myös muista taitorakenteista, kuten tunneleista, merimerkeistä ja tukimuureista. Taitorakennerekisterin tietosisältöä pyritään jatkuvasti päivittämään ja kehittämään hyödynnettävämmäksi uusien järjestelmien kehittyessä. Tässä opinnäytetyössä keskitytään yhteen kehitettävään osa-alueeseen liittyen taitorakenteiden tutkimuksista saatavien tutkimustulosten digitalisaatioon. Nykyisellään tuloksia ei hyödynnetä Taitorakennerekisterissä parametrisessä muodossa, vaan tulokset ovat ainoastaan rakenteille tehtyjen tarkastusten raporttien liitteinä PDF-muodossa. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia mahdollisuuksia tietojen viemiselle Taitorakennerekisteriin hyödynnettävässä muodossa, sekä huomioida tiedonsyötön yhteensopivuus järjestelmien kehittyessä tulevaisuudessa. Aihetta tutkitaan tässä työssä vain siltojen erikoistarkastusten yhteydessä tehtävien betonirakennetutkimusten osalta. Opinnäytetyössä pyritään myös luomaan listaukset tutkimustulosten syöttämistä varten tarvittavista parametreistä sillan rakenneosille sekä tehdyille tutkimuksille ja niiden tuloksille.

Siltojen kuntoa seurataan säännöllisillä yleistarkastuksilla, joissa sillan kuntoa arvioidaan pätevän tarkastajan tekemien silmämääräisten havaintojen perusteella. Mahdollisesti havaitut vauriot kirjataan Taitorakennerekisteriin ja näiden seurauksena sillan erilaiset kuntopisteet ja kuntoarviot muuttuvat. Näiden perusteella ohjelmoidaan tarvetta tehdä sillalle erikoistarkastus. Erikoistarkastuksessa sillan kuntoa päästään tutkimaan tarkemmin materiaalitasolla. Tarkastusten yhteydessä sillan rakenteista otetaan erilaisia näytteitä, joita koestamalla saadaan tarkempaa tietoa sillan todellisesta kunnosta ja hyvät lähtötiedot mahdollisesti tarvittavalle korjaussuunnittelulle. Näiden tutkimustulosten hyödyntäminen Taitorakennerekisterissä on varsin pienellä tasolla ja asiaa on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa monipuolisemmaksi. Ensiaskeleina kehitykselle olisi saada tutkimustulokset hyödynnettäväksi parametrisessä muodossa Taitorakennerekisteriin ja jatkaa kehitystä esimerkiksi tietomallipohjaiseksi järjestelmien kehittyessä.