Metson soidinpaikkojen huomioon ottaminen leimikoissa Salometsän alueella
Korkiala, Mikko (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204215510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204215510
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, kuinka paljon metson soidinalueita otetaan huomioon hakkuissa Salometsän alueella. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi metsänhoitoyhdistys Salometsä. Salometsän metsänhoitoyhdistys toimii Varsinais-Suomen alueella. Tutkimuksen aiheeksi valikoitui metson soidinpaikkojen huomioon ottaminen metsänhoidossa, koska aihe on ajankohtainen ja toimeksiantajayrityksen arjessa aiheesta oli käyty keskustelua.
Opinnäytetyö koostuu tietoperustaosuudesta sekä tutkimusosuudesta. Tietoperustassa aihepiireinä olivat metson elintavat ja elinympäristö, metson soidin, metson soidinpaikat, soidinmetsien hoito sekä metsojen metsästys. Opinnäytetyön tutkimusosuudessa käytettiin tutkimusmenetelmänä kvantitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus koostui puhelimitse pidettävistä haastatteluista. Haastattelut tehtiin alueen metsänomistajille.
Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina saatiin selville, että kaikkien haastateltavien suhtautuminen metsoon oli myönteinen. Vastaajista 40 % vastasi, että heidän metsässä oli parhaillaan soidinkeskus tai on joskus ollut metson soidinkeskus. 60 % vastaajista ei puolestaan tiennyt onko hänen omistamassa metsässä parhaillaan soidinkeskusta tai onko siellä joskus ollut soidinkeskusta. Lisäksi tutkimuksessa saatiin selville, että 70 % vastaajista otti metson huomioon metsänkäsittelyssä ja puolestaan 30 % ei ottanut metsoa huomioon metsänkäsittelyssä.
Tutkimusta voidaan pitää kokonaisuudessaan melko luotettavana, koska vaikka haastateltavia maanomistajia oli vain kymmenen, niin nämä kymmenen maanomistajaa omisti merkittävän määrän metsää kyseisen metsänhoitoyhdistyksen alueella. Tuloksista kävi ilmi, että maanomistajat eivät tunnista soidinkeskusta omassa metsässään, joten metsäasiantuntijat voisivat antaa soidinkeskuksista enemmän tietoa sekä auttaa niiden tunnistuksissa. Jos soidinkeskukset tunnistettaisiin paremmin, niin soidinkeskus otettaisiin myös paremmin huomioon metsänkäsittelyssä.
Opinnäytetyö koostuu tietoperustaosuudesta sekä tutkimusosuudesta. Tietoperustassa aihepiireinä olivat metson elintavat ja elinympäristö, metson soidin, metson soidinpaikat, soidinmetsien hoito sekä metsojen metsästys. Opinnäytetyön tutkimusosuudessa käytettiin tutkimusmenetelmänä kvantitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus koostui puhelimitse pidettävistä haastatteluista. Haastattelut tehtiin alueen metsänomistajille.
Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina saatiin selville, että kaikkien haastateltavien suhtautuminen metsoon oli myönteinen. Vastaajista 40 % vastasi, että heidän metsässä oli parhaillaan soidinkeskus tai on joskus ollut metson soidinkeskus. 60 % vastaajista ei puolestaan tiennyt onko hänen omistamassa metsässä parhaillaan soidinkeskusta tai onko siellä joskus ollut soidinkeskusta. Lisäksi tutkimuksessa saatiin selville, että 70 % vastaajista otti metson huomioon metsänkäsittelyssä ja puolestaan 30 % ei ottanut metsoa huomioon metsänkäsittelyssä.
Tutkimusta voidaan pitää kokonaisuudessaan melko luotettavana, koska vaikka haastateltavia maanomistajia oli vain kymmenen, niin nämä kymmenen maanomistajaa omisti merkittävän määrän metsää kyseisen metsänhoitoyhdistyksen alueella. Tuloksista kävi ilmi, että maanomistajat eivät tunnista soidinkeskusta omassa metsässään, joten metsäasiantuntijat voisivat antaa soidinkeskuksista enemmän tietoa sekä auttaa niiden tunnistuksissa. Jos soidinkeskukset tunnistettaisiin paremmin, niin soidinkeskus otettaisiin myös paremmin huomioon metsänkäsittelyssä.