Työntekijän perehdytyksen kehittäminen Porin Palveluliikelaitoksessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Porin Palveluliikelaitokselle, joka tuottaa ateria- ja puhtauspalveluita Porin kaupungin toimialoille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää perehdytystä luomalla toimeksiantajalle perehdytyslomake ja perehdytysopas sekä tavoitteena oli tunnistaa tutkimuksen avulla perehdytysmateriaalin mahdolliset kehityskohdat. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin digitaalista perehdytystä, joka pilotoitiin Porin sairaalan keittiöllä. Teoreettinen viitekehys muodostui henkilöstöjohtamisesta, perehdyttämisestä sekä digitaalisesta perehdytyksestä.

Tutkimukseen valikoitui henkilöitä eri ammattiryhmistä ja jokainen heistä toimii perehdyttäjänä. Haastateltavien vastauksista selvisi, että perehdytysmateriaalin tulee olla selkeä, monipuolinen ja tiivis tietopaketti. Perehdytysopas haluttiin pitää lähellä arkista toimintaa. Perehdyttäessä muistettavia asioita on aina paljon ja perehdytysmateriaali tukee sekä ohjaa perehdytystilanteita. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että haastateltavat kokevat digitaalisen perehdytysohjelman hyödyllisenä. Se tehostaisi toimintaa sekä toisi läpinäkyvyyttä seurantaan. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu, joka toteutettiin sähköpostihaastatteluna.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perehdytys on tärkeä, työyhteisöä yhdistävä asia, joka kannattaa aina hoitaa huolella. Hyvin suunniteltuna, se on selkeästi organisoitu ja laadullisesti toteutettu. Henkilöstö on organisaation tärkein investointi. Tutkimusta voitaisiin jatkaa digitaalisen perehdytysohjelman käyttöönotolla sekä esihenkilöiden käyttökokemuksilla.

This thesis was commissioned for the Pori Municipal Service Enterprise, which provides cleaning, catering and property management services for the divisions and companies of the City of Pori. The purpose of the thesis was to develop orientation policies by creating an orientation form and an orientation guide for the client. Additionally, the aim was to identify possible points of development in the orientation material with the help of research-oriented analysis. Among other things, the thesis examined digital orientation piloted at the kitchen of Pori Hospital.

A number of individuals acting as instructors were selected for the study from different occupational groups. Without any exception, the participants' responses emphasized that the orientation material should be a straightforward, varied, and concise information package. The orientation guide was intended to be as close as possible to everyday activities to facilitate orientation. The survey also revealed that most participants considered the digital orientation program to be useful. The research methodology was based on qualitative research, and the semi-structured interview, i.e. a thematic interview, was selected as the data collection method. The interviews were conducted as e-mail interviews.

In conclusion, the orientation process is an important issue that integrates the work community and must be orchestrated carefully. When well designed, clearly organized and qualitatively implemented, the orientation forms the basis of well-running workplace as the personnel is the most important investment in an organization. The research could be continued with the introduction of a digital orientation program as well as by surveying the user experience of the supervisors.