Uhkasakkoprosessi luvattomassa tai luvanvastaisessa rakentamisessa : ongelmakohdat viranomaisnäkökulmasta

Abstract

Rakennusvalvonta on kokenut, ettei poliisi tutki heille rakentamisrikkomuksista tehtyjä tutkintapyyntöjä. Luvaton tai luvanvastainen rakentaminen vaatii rakennusvalvontaviranomaisen puuttumista. Ohjeistaminen ja kehotus ovat ensisijaisia vaihtoehtoja, mutta tarvittaessa viranomainen antaa määräyksen, jota voidaan tehostaa uhkasakolla. Lisäksi rakentamisrikkomuksesta on lain mukaan tuomittava sakkoon. Rikosoikeudellisen rangaistuksen määräämiseksi rakennusvalvonta tekee esitutkintapyynnön poliisille. Tutkimuksessa kartoitettiin uhkasakkoprosessin ongelmakohtia. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko uhkasakon käytöstä hyötyä rakentamisrikkomusten suitsimisessa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aluksi tehtiin kirjallisuuskatsaus lainsäädännön, oikeuskäytännön ja viranomaisohjeiden pohjalta. Tämän jälkeen käytiin teemahaastattelut rakennusvalvonnan valvontainsinöörin ja poliisin rikostarkastajan kanssa. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineistona käytettiin haastattelutulosten lisäksi rakennusvalvonnan arkistoaineistoa, rikostilastoja, erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia sekä lausuntopyyntöä hallituksen esityksestä uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Näiden pohjalta luotiin kokonaisanalyysi.

Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui kaksoisrangaistavuuden kielto, jota poliisi ja syyttäjä ovat tulkinneet varsin tiukasti. Mikäli asiassa on asetettu uhkasakko, on poliisi ja syyttäjä katsonut sen riittäväksi rangaistukseksi. Rakentamisrikkomuksissa uhkasakon käytössä ei kuitenkaan ole kyse rangaistuksesta. Viranomainen käyttää uhkasakkoa hallinnollisena tehosteena lainmukaisen tilanteen aikaansaamiseksi eikä uhkasakkoa välttämättä tuomita maksettavaksi, jos rikkomuksentekijä korjaa sen mitä on rikottu tai laiminlyöty. Käytännössä rakentamisrikkomuksista ei siis ole seurannut lain mukaisia rangaistuksia.

Ongelmana on ollut myös epätarkka laki, joka ei yksilöi rakentamisrikkomuksia. Rakentamislainsäädännön uudistus tulee korjaamaan tämän puutteen. Uudessa laissa rikkomukset on yksilöity, eli rikkomusten tunnusmerkistö selkiytyy. Poliisin mukaan tämä voi uuden lain voimaan tultua mahdollistaa helpommin poliisin sakkomenettelyn käyttämisen rakentamisrikkomuksissa, mikä tuo rakentamisrikkomusten suitsimiseen rakennusvalvonnan kaipaamaa terävyyttä.