Terveydenhoitaja lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän hoitotyön yrittäjänä. : Palvelutarvekartoitus.
Virkkunen, Satu (2014)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086574
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa lasten ja nuorten ennaltaehkäisevään terveydenhoitotyöhön painottuvasta yrittäjyydestä. Työn yhtenä tarkoituksena oli toimia osana mahdollisesti perustettavan oman yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa ja palvelutarvekartoitusta.
Tutkimustehtäviksi nostettiin selvittää kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen tutkimuksen avulla, mitkä ovat tämän hetkiset tärkeimmät lasten ja nuorten terveyskysymykset ennaltaehkäisevän hoitotyön näkökulmasta, millaisia lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän hoitotyön palveluita on kuluttajien ulottuvilla tällä hetkellä ja millaisia uusia palveluita yrityksellä voisi olla tarjottavanaan. Opinnäytetyössä on keskitytty terveydenhoitajan ammatilliseen erityisosaamiseen lasten ja nuorten hoitotyössä. Tutkimusaineisto koottiin perinteisen kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluaineiston avulla.
Lasten ja nuorten perus-terveyskysymykset olivat tämän tutkimusaineiston perusteella liikunta, ravitsemus, päihteet, tupakka ja seksuaaliterveys. Esiin nousivat myös lasten ja nuorten psykososiaalinen oireilu, turvattomuus, oppimisvaikeudet, koulukiusaaminen, väkivalta ja masentuneisuus. Perheet tarvitsevat tukea arjen hallintaan ja jaksamiseen, kasvatustyöhön ja parisuhteen hoitoon. Tärkeimmäksi terveyskysymykseksi voisikin tämän aineiston perusteella nostaa koko perheen hyvinvoinnin tukemisen ja ennaltaehkäisevien toimien oikea-aikaisen toteuttamisen.
Terveydenhoitajan palveluita oli tarjolla lapsiperheille lähinnä vain kunnallisissa neuvoloissa ja koulu-, sekä opiskeluterveydenhuollossa. Terveydenhoitajayrittäjät olivat keskittäneet tarjontansa äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin, kouluikäisille palveluita ei ollut tarjolla.
Uusi yrittäjä voisi tarjota lapsiperheiden arkea tukevia, yksilöllisiä palveluita esim. joustavien vastaanottoaikojen ja –pituuksien, sekä kotikäyntien muodossa. Kouluikäisten palveluissa oli selkeä palveluaukko. Asiakkaita voisi löytyä niin yksityishenkilöiden, kunnan, yritysten kuin yhdistystenkin keskuudesta. Sähköistä mediaa voisi hyödyntää enemmän palvelutarjonnassa. Tulosten perusteella tervey-denhoitajan lasten ja nuorten hoitotyön ammattiosaamiseen pohjaavalla yrittäjyydellä saattaisi olla teoriassa edellytyksiä menestyä. Jotta yrittäjyys voisi olla todellinen uravaihtoehto terveydenhoitajille, tarvittaisiin käytännön poliittisia linjauksia, kovaa työtä ja hiukan onnea.
Tutkimustehtäviksi nostettiin selvittää kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen tutkimuksen avulla, mitkä ovat tämän hetkiset tärkeimmät lasten ja nuorten terveyskysymykset ennaltaehkäisevän hoitotyön näkökulmasta, millaisia lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän hoitotyön palveluita on kuluttajien ulottuvilla tällä hetkellä ja millaisia uusia palveluita yrityksellä voisi olla tarjottavanaan. Opinnäytetyössä on keskitytty terveydenhoitajan ammatilliseen erityisosaamiseen lasten ja nuorten hoitotyössä. Tutkimusaineisto koottiin perinteisen kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluaineiston avulla.
Lasten ja nuorten perus-terveyskysymykset olivat tämän tutkimusaineiston perusteella liikunta, ravitsemus, päihteet, tupakka ja seksuaaliterveys. Esiin nousivat myös lasten ja nuorten psykososiaalinen oireilu, turvattomuus, oppimisvaikeudet, koulukiusaaminen, väkivalta ja masentuneisuus. Perheet tarvitsevat tukea arjen hallintaan ja jaksamiseen, kasvatustyöhön ja parisuhteen hoitoon. Tärkeimmäksi terveyskysymykseksi voisikin tämän aineiston perusteella nostaa koko perheen hyvinvoinnin tukemisen ja ennaltaehkäisevien toimien oikea-aikaisen toteuttamisen.
Terveydenhoitajan palveluita oli tarjolla lapsiperheille lähinnä vain kunnallisissa neuvoloissa ja koulu-, sekä opiskeluterveydenhuollossa. Terveydenhoitajayrittäjät olivat keskittäneet tarjontansa äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin, kouluikäisille palveluita ei ollut tarjolla.
Uusi yrittäjä voisi tarjota lapsiperheiden arkea tukevia, yksilöllisiä palveluita esim. joustavien vastaanottoaikojen ja –pituuksien, sekä kotikäyntien muodossa. Kouluikäisten palveluissa oli selkeä palveluaukko. Asiakkaita voisi löytyä niin yksityishenkilöiden, kunnan, yritysten kuin yhdistystenkin keskuudesta. Sähköistä mediaa voisi hyödyntää enemmän palvelutarjonnassa. Tulosten perusteella tervey-denhoitajan lasten ja nuorten hoitotyön ammattiosaamiseen pohjaavalla yrittäjyydellä saattaisi olla teoriassa edellytyksiä menestyä. Jotta yrittäjyys voisi olla todellinen uravaihtoehto terveydenhoitajille, tarvittaisiin käytännön poliittisia linjauksia, kovaa työtä ja hiukan onnea.