Sadut steinerpedagogiikassa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa varhaiskasvattajien tietämystä steinerpedagogiikasta, heidän kokemuksiaan steinerpedagogisen metodin käytöstä sekä rikastuttaa tutkimukseen osallistuvien lasten leikkejä sadun avulla. Opinnäytetyössä tutkittiin, mitä varhaiskasvattajat osaavat kertoa steinerpedagogiikasta pohjautuen heidän koulutukseensa tai omiin kokemuksiinsa. Toiminnallinen osuus antoi kasvattajille konkreettisen esimerkin steinerpedagogisesta tavasta hyödyntää satuja. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä varhaiskasvattajien tietämystä steinerpedagogiikasta ja antaa ideoita omaan varhaiskasvatustyöhön.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella teemoittelua hyödyntäen. Tutkimuksessa oli myös piirteitä kvantitatiivisesta eli määrällisestä tutkimusotteesta. Aineiston keruu tapahtui kolmivaiheisena. Ensimmäinen vaihe tapahtui laadullisen kyselytutkimuksen avulla, johon sisältyi myös määrällisiä kysymyksiä. Toinen vaihe havainnollisti steinerpedagogista satujen kerrontaa. Kolmas vaihe oli teemoiteltu laadullinen kyselytutkimus. Aineisto analysoitiin teemoittelua hyödyntäen ja samanlaisuuksia etsien.

Opinnäytetyön tulosten mukaan steinerpedagogiikka ei juurikaan ollut varhaiskasvattajille tuttu, mutta he kuitenkin osasivat yhdistää siihen luonnon ja lapsen yksilöllisen huomioimisen. Steinerpedagogiikan prosessinomainen satujen kerronta sai varhaiskasvattajilta osakseen kiitosta, samoin niiden monipuolinen pedagoginen hyöty niin kielenkehityksessä kuin tunnekasvatuksessa. Satutuokioille osallistuneet lapset ottivat sadusta vaikutteita leikkeihinsä ja opettivat satua pienemmille ryhmänsä lapsille.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämä opinnäytetyö on tuonut steinerpedagogiikan varhaiskasvattajille tutummaksi. Toiminnallisen osuuden satutuokiot herättivät kiinnostusta hyödyntää satuja monipuolisemmin varhaiskasvatuksen arjessa. Kaiken kaikkiaan varhaiskasvattajat antoivat saduille kasvatuksellisena työkaluna merkittävän arvon.

This study aimed to explore early childhood education employees’ knowledge of Steiner pedagogy, their experiences of using Steiner pedagogical method and enrich the play of the children who participated in the study. The purpose was to bring to the educators more knowledge about Steiner pedagogy and provide some ideas how to use fairy tales in their own early childhood education work.

The study was carried out as a qualitative study using thematic design. The study also had features of a quantitative study. The data was collected in three stages. The first stage was a questionnaire distributed to the early childhood education workers. The second stage was a demonstration of the Steiner pedagogical storytelling method. The third stage was a themed questionnaire to those educators who participated in the fairy tale sessions. The data was analyzed using thematic design and looking for similarities.

The results showed that Steiner pedagogy was not familiar to early childhood education employees’, but they combined it with nature and individual attention to a child. The process-oriented storytelling of Steiner pedagogy received praise from the educators. Likewise, its versatile pedagogical benefits in both language development and emotional upbringing were recognized. The children who took part in the fairy tale sessions, took inspiration from the fairy tale in their play and taught the fairy tale to their group’s younger children.

It was found that this study made Steiner pedagogy more familiar to the early childhood education employees. The fairy tale sessions of the functional part aroused interest in utilizing fairy tales more in everyday life of early childhood education. Educators attached significant value to the fairy tales as an educational tool.