Eettinen organisaatiokulttuuri tehostetussa palveluasumisessa – henkilöstökokemuksen kartoittaminen

Abstract

Organisaation eettiset arvot ovat osa organisaatiokulttuurin ydintä ja ne muodostuvat pitkälti johtajien henkilökohtaisten arvojen ja organisaation eettisten käytäntöjen sekä toimintatapojen yhteisvaikutuksena. Koska sosiaali- ja terveysala kärsii jo nykyisellään osaavien ammattilaisten puutteesta ja organisaatiokulttuurin yhteys työntekijöiden työhyvinvointiin on merkittävä, on välttämätöntä reagoida tilanteeseen ja ryhtyä parantamaan alan veto- sekä pitovoimaa. Tätä tutkimusta voidaan pitää emansipatorisena, sillä tarkoitus on lisätä tietoisuutta aiheesta ja sen merkityksellisyydestä.

Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Kymsote) kanssa. Kvantitatiivisena tutkimuksena sen keskeisin tavoite on selvittää organisaatiossa vallitsevaa kulttuuria sekä eettisiä kuormitustekijöitä henkilöstön näkökulmasta. Informantteina tutkimuksella on heterogeeninen joukko Kymsoten ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen henkilöstöä, pois lukien esihenkilöt. Mukana tutkimuksessa on kaiken kaikkiaan kahdeksan tehostetun palveluasumisen yksikköä eri puolelta Kymenlaaksoa. Niin kutsuttua hiljaista tietoa ei tutkimusvaiheessa ole hankittu, joten tämä opinnäytetyö perustuu täysin tutkijoiden määrittelemiin kysymyksiin sekä Webropol-kyselyn vastauksista saamiin tuloksiin.

Teoreettinen viitekehys sisältää tietoa eettisen organisaatiokulttuurin ulottuvuuksista, johtamisen ja esihenkilöiden merkityksestä eettiseen työskentelyyn ja sen toteutettavuuteen, sekä eettisen kuormituksen ja työhyvinvoinnin riskitekijöistä.

Tutkimuksesta selviää, että he, jotka ovat olleet poissa työstä uupumuksen tai työn kuormittavuuden vuoksi viimeisen viiden vuoden aikana, ovat kokeneet eettistä kuormitusta ja arvoristiriitoja esimerkiksi oman työskentelyn sekä organisaation ohjeistusten välillä. He olivat kokeneet myös epäeettisestä toiminnasta syntyvää kuormitusta, joka on johtunut siitä, ettei ammattietiikkaan kuuluvat eettiset periaatteet ja vastuullinen työskentely toteudu aina työssä. Vaikka organisaation sisäinen kulttuuri on melko yhtenäinen, kokevat Pohjois-Kymenlaakson alueella työskentelevä henkilöstö eettistä kuormitusta Etelä-Kymenlaakson henkilöstöä enemmän. Tähän vaikuttaa muun muassa esihenkilöiden tavoitettavuus ja tuki, sekä työtehtävien selkeys. Tutkimuksesta korostui hyvin myös työntekijöiden huoli tulevaisuuden sote-alan kantokyvystä.