Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Familiaalinen hyperkolesterolemia: Geneettisen diagnoosin saaneiden potilaiden ohjaustarpeet : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Hietala, Niina; Isoviita, Satu (2022)

Avaa tiedosto
Hietala_Isoviita.pdf (254.2Kt)
Lataukset: 


Hietala, Niina
Isoviita, Satu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204266063
Tiivistelmä
Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) on geneettinen sairaus, jonka vuoksi maksan ”huonoa” LDL-kolesterolia hajottavat reseptorit eivät toimi optimaalisesti, ja potilaan kolesteroliarvot kohoavat varhaislapsuudesta lähtien. Hoitamattomana tila johtaa ateroskleroosiin ja sepelvaltimotautiin jo nuorella aikuisiällä. FH periytyy autosomissa dominantisti, eli vähintään potilaan toinen vanhempi on sairas, ja sisarusten riski sairaudelle on 50 %. Vaikeusasteesta riippuen tautia pystytään yleensä hoitamaan tehokkaasti suuriannoksisella statiinilääkityksellä. Elintapahoidon tarkoituksena on estää muiden sydän- ja verisuonitauteja jouduttavien riskien syntyminen. FH todetaan sukuanamneesin, kliinisen oirekuvan ja geenitutkimuksen perusteella.

Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa selvitettiin geenitutkimuksella diagnosoitujen FH-potilaiden kirjallisuudessa esiin tuomia ohjaustarpeita hoitotyön näkökulmasta. Aineistona oli kymmenen kansainvälistä, tieteellistä tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

FH-potilaat sitoutuivat elintapahoitoon varsin hyvin. Myös sitoutuminen statiinihoitoon oli hyvällä tasolla, vaikka statiineja pidetään yhtenä kiusallisimpia haittavaikutuksia aiheuttavista lääkeryhmistä. Potilaat olivat kuitenkin erittäin tietoisia lääkityksensä hyödyistä ja korostivat, ettei kolesterolin hallinta muilla keinoin ole heidän kohdallaan mahdollista. Toisaalta hoitoon sitoutumista heikensi kolesterolin koettu arkipäiväisyys sekä kliininen oireettomuus etenkin nuorilla potilailla. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että geenitutkimuksella diagnosoitujen FH-potilaiden tiedottaminen taudin etiologiasta ja vaikutuksista elimistössä on hyödyllistä etenkin lääkehoitoon sitoutumisen kannalta.

Korkean kolesterolin koetun arkipäiväisyyden ja tehokkaan lääkehoidon ansiosta diagnoosia ei pidetty myöskään erityisen ahdistavana tai leimaavana. Osa potilaista oli kuitenkin huolissaan diagnosoimattomista sukulaisistaan, ja yritykset vakuuttaa läheiset tutkimukseen osallistumisesta saattoivat epäonnistuessaan kuormittaa perhesuhteita. Potilaiden huoli muista voikin edellyttää sairaanhoitajalta psykososiaalisia interventiomenetelmiä FH:n hoidon ohjauksessa. FH:n ahdistavuutta lisäsi myös itsellä tai omaisella puhjennut koronaaritauti.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste