Kantapään kiputilat: systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Kantapään kiputilat voivat aiheuttaa merkittävän kovaa kipua ja toimintakyvyn vajausta arjessa sekä urheilussa. Sen esiintyvyys on epäselvää, mutta se on yleistä sekä urheilijoilla että ei-urheilijoilla ja nuorilla että vanhuksilla. Yhteiskunnalliset kulut ovat merkittävät ja kantapään kivut aiheuttavat runsaasti lääkärikäyntejä. Plantaarifaskiopatia on yleisin kiputila, mutta myös muiden kivunaiheuttajien olemassaolo tulee muistaa, sillä väärät diagnoosit voivat aiheuttaa pitkittynyttä kipua ja jopa turhia amputaatioita. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kantapään eri kiputiloja diagnosoidaan ja hoidetaan.

Alkuperäistutkimuksia haettiin seuraavista tietokannoista: PubMed, ScienceDirect, Cinahl ja PEDro. Tutkimukset käytiin läpi kahden tutkijan toimesta käyttäen apuna sisäänotto- ja poissulkukriteerejä sekä laadunarvioinnissa Hoitotyön Tutkimussäätiön laadunarviointilomaketta. Lopulliseen työhön valikoitui 25 tutkimusta, joista kaikki käsittelivät kantapään kiputilojen hoitoa. Mikään tutkimuksista ei käsitellyt kantapään eri kiputilojen diagnosointia. Alkuperäistutkimuksista tiedon poimimisessa käytettiin apuna taulukkoa.

Calcaneuksen murtumia voidaan hoitaa tehokkaasti sekä avoimella leikkauksella että tähystysleikkauksella. Tähystysleikkauksen edut ovat pieniä ja niitä on vain lyhyellä aikavälillä. Plantaarifaskiopatian ja määrittelemättömän kantapääkivun hoidossa multimodaalinen lähestymistapa on suositeltava. Manuaalisen terapian, eri teippausten, venyttelyn, ortoosien ja eri tukien yhdistäminen muuhun hoitoon kivun ja toimintakyvyn hoidossa voi parantaa lopputulosta. Yksittäisinä interventioina ESWT-hoito on tehokasta kaikilla aikaväleillä, kun taas PRP-hoito on vaikuttavaa pitkällä aikavälillä. Harjoitusterapiasta ja LLLT-hoidosta tarvitaan lisää näyttöä, mutta alustava näyttö niiden tehokkuudesta on hyvää. Lisää tutkimuksia kantapään kiputilojen diagnosoinnista tarvitaan.