”Välillä voi väsähtää siihen, kun on paljon muitten ihmisten asioissa kiinni.": myötätuntouupumus varhaiskasvatuksen työkentällä

Abstract

Opinnäytetyön aiheena on myötätuntouupumisen ilmeneminen ja tunnistaminen varhaiskasvatuksen työkentällä. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten myötätuntouupumista tunnistetaan varhaiskasvatuksessa ja millä tavoin se ilmenee. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitkä työn sisällölliset tekijät altistavat varhaiskasvattajia myötätuntouupumiselle ja onko työn kuormitus muuttunut vuosien varrella. Tämän lisäksi kartoitetaan työntekijän työssä jaksamista tukevia ja samalla myötätuntouupumiselta suojaavia tekijöitä. Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli lisätä tietämystä myötätuntouupumisesta. Tavoitteena oli myös auttaa varhaiskasvattajia itseään tunnistamaan uupumisen oireita ja nostaa esiin keinoja, joilla uupumista voidaan ennaltaehkäistä sekä työntekijäkohtaisesti – että työyhteisötasolla.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena yhteistyössä Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluiden kanssa. Opinnäytetyön tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin teemahaastatteluin. Haastattelujen tarkoitus oli selvittää myötätuntouupumisen ilmiötä varhaiskasvattajien omasta näkökulmasta. Haastatteluihin osallistui neljä varhaiskasvatuksen työntekijää, joista jokainen oli ollut alalla vähintään viiden vuoden ajan.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, ettei myötätuntouupumisen käsite itsessään ollut varhaiskasvattajille entuudestaan tuttu. Tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että kasvattajat olivat kokeneet jokainen jonkintasoista uupumista jossain työuransa vaiheessa. Uupumiseen johtaneiden syiden sekä uupumisen oirehdinnan voidaan katsoa täyttävän myötätuntouupumisen tunnusmerkit. Uupumisen kokemukseen katsottiin vaikuttavan mm. resursseihin liittyvät tekijät, asiakastyöhön liittyvät haasteet sekä työn arjen struktuurit. Tutkimuksesta kävi ilmi myös se, että varhaiskasvatustyössä on tapahtunut muutoksia, joiden voidaan katsoa lisänneen työn kuormittavuutta.

The aim was to find out how compassion fatigue is recognized in early child-hood education and in what way it appears. Another aim was to investigate what are the content factors that expose early childhood educators to compassion fatigue and whether the workload has changed throughout the years. In addition to this, supporting factors of an employee’s wellbeing, strength and preventative factors of compassion fatigue were also examined. The primary goal was to raise awareness about compassion fatigue in the field of early education.

The study was qualitative in nature. The data were collected through thematic interviews from four early childhood education employees, who had been working in the specific field for at least five years.

The concept of compassion fatigue was not familiar to early educators. The study showed that each educator had experienced some level of burn out at some point during their career. In conclusion, the reasons and symptoms of exhaustion can be seen to meet the characteristics of compassion fatigue.