Betonisandwich-rakenteisen julkisivun korjausvaihtoehtojen hiilijalanjälki
Nummela, Johanna (2022)
Nummela, Johanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286298
Tiivistelmä
Suomen kasvihuonepäästöistä noin kolmannes aiheutuu rakennetun ympäristön elinkaaresta. Rakennusten korjausten vaikutusta niiden elinkaaren hiilijalanjälkeen on tutkittu melko vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin betonisandwich-julkisivujen korjausvaihtoehtojen vaikutuksia rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen. Tutkimuksen toimeksiantajana oli A-Insinöörit Suunnittelu Oy.
Opinnäytetyössä tarkastellaan muun muassa betonisandwichrakenteisten julkisivujen korjaustarve, rakenteelle tyypillisimmät korjausvaihtoehdot ja korjaushankkeiden energiatehokkuusvaatimukset. Näiden lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan kattavasti muun muassa myös rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen muodostuminen, hiilijalanjäljen arviointimenetelmää, ulkovaippakorjauksien ilmastovaikutuksista tehtyjä tutkimuksia ja julkisivukorjausvaihtoehtojen hiilijalanjälkilaskennan tuloksia.
Hiilijalanjäljen laskenta suoritettiin ympäristöministeriön arviointimenetelmän mukaisesti ja One Click LCA -laskentaohjelmaa käyttäen. Laskenta tehtiin case-kohteen julkisivuille esitettäville neljälle erilaiselle korjausvaihtoehdolle. Jokaisesta korjausvaihtoehdosta saatiin vertailukelpoiset tulokset muun muassa kokonaispäästöille, päästöjen jakautumiselle sekä korjauksen vaikutuksista rakennuksen energiankulutuksesta aiheutuville päästöille.
Verhoavalla lisälämmöneristyskorjauksella rakennuksen lämmitysenergiasta aiheutuvia päästöjä saadaan vähennettyä noin 10 %. Korjausvaihtoehdoista vähäpäästöisin on ohutrappauseristejärjestelmällä toteutettu verhoava korjaus, jonka hiilipäästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi kehittämällä vähäpäästöisempiä lämmöneristemateriaaleja järjestelmälle tyypillisen kivivillan tilalle. Ohutrappauseristekorjauksen hiilijalanjäljen takaisinmaksuajaksi saatiin 12–41 vuotta. Tarkemman takaisinmaksuajan selvittämiseen tarvitaan jatkotutkimuksia.
Opinnäytetyössä tarkastellaan muun muassa betonisandwichrakenteisten julkisivujen korjaustarve, rakenteelle tyypillisimmät korjausvaihtoehdot ja korjaushankkeiden energiatehokkuusvaatimukset. Näiden lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan kattavasti muun muassa myös rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen muodostuminen, hiilijalanjäljen arviointimenetelmää, ulkovaippakorjauksien ilmastovaikutuksista tehtyjä tutkimuksia ja julkisivukorjausvaihtoehtojen hiilijalanjälkilaskennan tuloksia.
Hiilijalanjäljen laskenta suoritettiin ympäristöministeriön arviointimenetelmän mukaisesti ja One Click LCA -laskentaohjelmaa käyttäen. Laskenta tehtiin case-kohteen julkisivuille esitettäville neljälle erilaiselle korjausvaihtoehdolle. Jokaisesta korjausvaihtoehdosta saatiin vertailukelpoiset tulokset muun muassa kokonaispäästöille, päästöjen jakautumiselle sekä korjauksen vaikutuksista rakennuksen energiankulutuksesta aiheutuville päästöille.
Verhoavalla lisälämmöneristyskorjauksella rakennuksen lämmitysenergiasta aiheutuvia päästöjä saadaan vähennettyä noin 10 %. Korjausvaihtoehdoista vähäpäästöisin on ohutrappauseristejärjestelmällä toteutettu verhoava korjaus, jonka hiilipäästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi kehittämällä vähäpäästöisempiä lämmöneristemateriaaleja järjestelmälle tyypillisen kivivillan tilalle. Ohutrappauseristekorjauksen hiilijalanjäljen takaisinmaksuajaksi saatiin 12–41 vuotta. Tarkemman takaisinmaksuajan selvittämiseen tarvitaan jatkotutkimuksia.