Metsänomistajien arvojen ja tavoitteiden vaikutukset eri hakkuutapojen käyttöön ja ympäristötuen hyödyntämiseen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan metsänomistajien metsilleen asettamien tavoitteidenja arvojen vaikutusta konkreettiseen metsänhoitoon keskittyen luonnon monimuotoisuuden ja puuntuotannon tavoitteisiin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia toimenpiteitä oli tehty sellaisten metsänomistajien metsissä, jotka pitivät luonnon monimuotoisuutta tärkeimpänä tavoitteenaan. Työssä vertailtiin myös avohakkuumäärien eroja luonnon monimuotoisuutta tavoitelleiden ja puuntuotantoa tavoitelleiden metsänomistajien kiinteistöillä. Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka monella sellaisella kiinteistöllä, jolla oli mahdollisuus ympäristötukeen, tämä mahdollisuus oli hyödynnetty.

Tutkimus toteutettiin Metsäkeskuksen Metsään.fi:ssä keräämien metsänomistajien tavoitetietojen sekä avoimen metsävaratiedon metsänkäyttöilmoitusaineiston perusteella. Tutkimuksen aineisto saatiin tiedonluovutuksena Suomen Metsäkeskuksesta. Aineisto sisälsi tiedot 107 400 kiinteistöstä. Aineistoa rajattiin tutkimuksen tarkoituksen mukaiseksi siten, että luonnon monimuotoisuutta painottaneiden metsänomistajien tutkimusjoukko sisälsi 147 ja puuntuotantoa painottaneiden metsänomistajien tutkimusjoukko 121 kiinteistöä. Ympäristötukimahdollisuuden hyödyntämistä tutkittiin koko 107 400 kiinteistön aineistosta.

Tutkimustulosten perusteella Metsään.fi-palvelussa asetetut tavoitteet eivät suoraan korreloi metsässä toteutettaviin toimenpiteisiin. Luonnon monimuotoisuutta ja puuntuotantoa painottaneet metsänomistajat tekivät metsissään hehtaareissa suunnilleen saman verran avohakkuita. Luonnon monimuotoisuutta painottaneiden metsissä tehtiin samankaltaisia hakkuita kuin puuntuotantoa painottaneiden metsissä, ei siis enemmän esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Myös keskimääräinen metsänkäyttöilmoituksen pinta-ala oli 50 prosenttia pienempi luonnon monimuotoisuutta painottaneilla kuin puuntuotantoa painottaneilla. Kiinteistöistä, joilla oli mahdollisuus ympäristötukisopimuksen solmimiseen, mahdollisuutta oli hyödyntänyt 58 prosenttia kiinteistöistä.

Tutkimuksen aineisto sisälsi henkilötiedoiksi luokiteltavia tietoja. Tämän vuoksi sitä käsiteltiin yleisen tietosuoja-asetuksen sekä kansallisen tietosuojalain (1050/2018) mukaisesti. Aineiston tietoja käytettiin ainoastaan tämän opinnäytetyön tekemiseen ja ne hävitettiin, kun työ tuli valmiiksi. Aineiston tietoja ei ole esillä tässä raportissa.

The purpose of this thesis was to research the relation between goals and actions in forestry. The Finnish Forest Centre collects information of forest owners’ goals in service called Metsaan.fi. This information was compared with notifications of forest use. This study focused on two objectives: biodiversity and timber production. There were three main research questions which defined the base of the research. The first question concerned logging in forests with a strong emphasis on biodiversity. The aim was to find out if there was more continuous-cover logging and less clear-cutting in biodiversity-intensive forests. The purpose of the second question was to compare the clear-cutting rates of forests with an emphasis on biodiversity and those with an emphasis on timber production. The third and final question analyzed, when possible, when the use of environmental subsidy in forests.

The research material was obtained from the Finnish Forest Center. It contained information on 107 400 properties. The material was scoped to the purpose of the study so that the research group of forest owners who emphasized biodiversity included 147 properties and the research group of forest owners who emphasized wood production 121 properties. The third question was studied of the whole group.

The results showed that the goals that forest owners define in the Metsaan.fi service do not correlate with the actions carried out in their forests. Forest owners who emphasized biodiversity and wood production carried out the same amount of clear-cutting in their forests. Other loggings carried out made about 800 hectares less in forests that emphasized biodiversity than in forests that emphasized wood production. The average of the area in notifications of forest use was also a lot smaller in the forests that emphasized biodiversity than in the forests that emphasized timber production. 58 % of the properties which had a possibility to get environmental subsidy, had used this possibility.

The research material contained information that could be classified as personal data. It was therefore processed in accordance with the General Data Protection Regulation and the National Data Protection Law (1050/2018). The information in the material was used only to complete this thesis and was discarded when the work was completed.