Lisääntyvään palveluntarpeeseen vastaaminen ja resurssien vaikuttava kohdentaminen: kotihoidon resurssit ja kotikuntoisuus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten kotikuntoisuus määritellään ja sen vaikutukset resurssointiin sekä löytää käytännönläheisiä ja taloushyödyllisiä näkökulmia resurssien vaikuttavaan kohdentamiseen henkilöstön näkökulmasta. Ikääntyneiden määrän kasvu suhteutettuna rajallisiin resursseihin on tulevaisuuden haaste. Valtakunnallinen pyrkimys on mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Kotihoito ja muut kotiin tuotettavat palvelut tukevat ja mahdollistavat ikääntyneen kotona asumista silloin kun toimintakyvyn laskun vuoksi ikääntynyt tarvitsee tukea arjessaan ja päivittäisissä toiminnoissaan.

Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän sekä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstöltä, joka työskentelee lähellä kotiin annettavia palveluita välittömästi tai välillisesti. Kohdetta tutkittiin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysi- menetelmää. Tutkimuksessa noudatettiin eettisiä ja kestäviä tutkimuskäytänteitä. Haastateltavien anonymiteetistä pidettiin kiinni.

Tutkimuksen keskeisimpiä johtopäätöksiä ovat: resursseja olisi hyvä vaikuttavasti kohdentaa ikääntyneiden mielenterveyspalveluihin ja ikääntyneiden ennaltaehkäisevään voimavaralähtöiseen osallistamiseen sekä yhteistyöverkostojen kehittämiseen ja kriteeritietoisuuden lisäämiseen. Koulutuksien lisääminen sekä muutoksien ja johtajuuden vahvistaminen koetaan työhyvinvointia lisäävänä tekijänä. Työhyvinvointi on vahvassa yhteydessä ikääntyneiden palveluiden laatuun. Ikääntyneiden palveluiden kentälle tarvitaan vaihtoehtoisia menetelmiä kuten mielenterveysosaamista ja laajaa apuvälineistöä.

The purpose of this thesis is to explore how home condition is defined and its impact on resourcing. Furthermore, the aim is to find practical and cost-effective approaches to effective resource allocation from a staff perspective. The growing number of older people in relation to limited resources is a challenge for the future. The national ambition is to enable people to live at home for as long as possible. Home care and other home-based services support and enable older people to live at home when they need support in their daily lives and activities of daily living due to a decline in functional capacity.

This study was conducted as a qualitative study. The data was collected through thematic interviews with staff of the JIK basic services association and the Forssa Region Welfare Association working directly or indirectly close to home services. The subject was studied as comprehensively as possible, and we used a data-driven content analysis method. The research followed ethical and sustainable research practices. The anonymity of the interviewees was respected.

The main conclusions of the study are that resources should be allocated effectively to mental health services for the elderly, preventive resource-based participation of the elderly, and the development of cooperation networks and awareness of criteria. Increased training, change and leadership are perceived as contributing to well-being at work and well-being at work is strongly linked to the quality of services for older people. There is a need for alternative methods in the field of services for older people, such as mental health expertise and a wide range of assistive devices.