Uusien määräysten mukainen sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelma : Leppäkosken Sähkö Oy

Abstract

Tapani- ja Hannu-myrskyt iskivät joulukuussa 2011 laajoille alueille Lounais- ja Etelä-Suomessa. Myrskytuhot aiheuttivat suuren määrän pitkäkestoisia sähkökatkoja varsinkin haja-asutusalueilla ja maaseututaajamissa. Sähkökatkot tuottivat monille yhteiskunnan toiminnoille merkittävää haittaa.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus antoi vuonna 2013 esityksen uudesta sähkömarkkinalaista, jonka tavoitteena oli erityisesti sähköverkkojen toimitusvarmuuden parantaminen alati sähköriippuvaisemmaksi kehittyvässä yhteiskunnassa. Se tuli voimaan tuli voimaan syyskuussa 2013. Sähkömarkkinalaissa määrätään, että jakeluverkko on rakennettava ja ylläpidettävä siten, että vuoden 2036 jälkeen asemakaava-alueella ei saa aiheutua myrskyistä tai lumikuormista johtuen yli kuusi tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä, eikä muilla alueilla yli 36 tuntia kestävää keskeytystä. Jakeluverkkoyhtiöiden on toimitettava joka toinen vuosi Energiavirastolle jakeluverkon kehittämissuunnitelma, jonka tarkoituksena on ohjata jakeluverkkoyhtiöitä kehittämään verkkoaan niin, että sähkömarkkinalaissa määritetyt toimitusvarmuusvaatimukset saavutetaan.

Tässä työssä luotiin pohja Leppäkosken Sähkö Oy:n vuoden 2022 sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmalle. Tarkoituksena oli hankkia tietoa kehittämissuunnitelmaa varten, jakaa jakeluverkko Energiaviraston määrittämin perusteinkehittämisvyöhykkeisiin ja vertailla kullakin vyöhykkeellä kustannustehokkainta rakennusratkaisua toimitusvarmuusvaatimusten täyttämiseksi.

Rakennusratkaisujen vertailun tuloksena huomattiin, että tietyn rakennusratkaisun käyttäminen vaikuttaa huomattavasti investoinnin kannattavuuteen. Tulosten mukaan useimmissa kohteissa maakaapelointi on kannattavinta, mutta tiettyjen kriteerien täyttyessä on kannattavaa käyttää myös ilmajohtoratkaisuja.

New Electricity Market Act came into effect in September 2013. In order to meet the security of supply requirements set out in the Electricity Market Act, the distribution network operating companies must submit a development plan of distribution grid to the Energy Department every two years.

The purpose of this thesis was to lay the foundation for the development plan of the distribution grid for a company called Leppäkosken Sähkö Oy. The aim was to gather knowledge for the development plan, to divide the distribution grid into development zones as defined by the Energy Department and to compare cost-effects of construction solutions in each zone to meet the security of supply requirements.

As a result of comparing the construction solutions, it is noted that using a certain construction solution has a significant impact on the profitability of the investment. While the cost of investment in ground cable solutions is greater than in over-headline solutions, the other costs of overheadline solutions are comparatively high.

According to the results, in most situations, ground cabling is the most sensible solution, but when certain criteria are met, it makes sense to also utilize over-headline solutions. However, the construction solution must always be considered case-by-case, since exploiting overheadline solutions is possible only in certain type of places.