PUTKASTA PÄIHDEPALVELUIHIN: asiakasohjauksen mallin arviointi
Ikonen, Emmi (2022)
Ikonen, Emmi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296528
Tiivistelmä
Opinnäytetyö linkittyy osaksi Vantaa–Kerava-sote – Asukkaan asialla -hankkeessa tehtävää mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyötä, jossa pilotoitiin uutta asiakasohjauksen mallia päihdepalveluiden ja poliisivankilan välillä. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa uuden toimintamallin tarpeellisuudesta. Tutkimuksessa analysoitiin pilotista saatavaa määrällistä seurantatietoa sekä täydentävänä aineistona Vantaan päihdepalveluiden ja Vantaan poliisivankilan työntekijöiden haastatteluista saatuja vastauksia.
Monien tutkimuksien perusteella voidaan todeta, että mini-interventio on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa erityisesti riskikäyttäjien päihteiden käyttöön. Vaikka mini-intervention vaikuttavuus on sosiaali- ja terveyspalveluissa tiedossa, edelleen päihteiden käytöstä puhuminen koetaan usein osittain vaikeana tai epämiellyttävänä. On kuitenkin tärkeää, että erilaisissa toimintaympäristöissä pyritään ottamaan päihteiden käyttö puheeksi aiempaa systemaattisemmin ja ohjaamaan ihmisiä tarpeenmukaisiin palveluihin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteltiin mini-intervention lisäksi myös avun vastaanottamista ja tarjoamista päihdeongelmiin liittyvän stigman kautta, päihdetyön eri rooleja sekä yhteiskehittämistä osana verkostotyötä.
Pilotista saatu seurantatieto jäi odotettua vähäisemmäksi, joten sen osalta tutkimustuloksista ei voida tehdä kiistattomia johtopäätöksiä toimintamallin toimivuudesta. Päihdepalveluiden ja poliisin kokemukset kuitenkin puoltavat toimintamallin sopivuutta osana muuta työtä ja potentiaalia toimia jatkossakin päihdepalveluiden ja poliisin välisenä yhteistyömuotona. Työntekijöiden pilotti-jaksolta kertyneiden kokemusten perusteella voidaan olettaa, että osa asiakkaista koki hyötyneensä yhteydenottojen aikana saamastaan ohjauksesta ja neuvonnasta. Toimintamallin avulla on mahdollista tavoittaa poliisivankilaan päätyviä asiakkaita, jotka voivat hyötyä päihdepalveluista. Erilaiset väylät päihdepalveluihin voivat edistävät asiakkaiden palveluihin hakeutumista.
Monien tutkimuksien perusteella voidaan todeta, että mini-interventio on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa erityisesti riskikäyttäjien päihteiden käyttöön. Vaikka mini-intervention vaikuttavuus on sosiaali- ja terveyspalveluissa tiedossa, edelleen päihteiden käytöstä puhuminen koetaan usein osittain vaikeana tai epämiellyttävänä. On kuitenkin tärkeää, että erilaisissa toimintaympäristöissä pyritään ottamaan päihteiden käyttö puheeksi aiempaa systemaattisemmin ja ohjaamaan ihmisiä tarpeenmukaisiin palveluihin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteltiin mini-intervention lisäksi myös avun vastaanottamista ja tarjoamista päihdeongelmiin liittyvän stigman kautta, päihdetyön eri rooleja sekä yhteiskehittämistä osana verkostotyötä.
Pilotista saatu seurantatieto jäi odotettua vähäisemmäksi, joten sen osalta tutkimustuloksista ei voida tehdä kiistattomia johtopäätöksiä toimintamallin toimivuudesta. Päihdepalveluiden ja poliisin kokemukset kuitenkin puoltavat toimintamallin sopivuutta osana muuta työtä ja potentiaalia toimia jatkossakin päihdepalveluiden ja poliisin välisenä yhteistyömuotona. Työntekijöiden pilotti-jaksolta kertyneiden kokemusten perusteella voidaan olettaa, että osa asiakkaista koki hyötyneensä yhteydenottojen aikana saamastaan ohjauksesta ja neuvonnasta. Toimintamallin avulla on mahdollista tavoittaa poliisivankilaan päätyviä asiakkaita, jotka voivat hyötyä päihdepalveluista. Erilaiset väylät päihdepalveluihin voivat edistävät asiakkaiden palveluihin hakeutumista.