Terveydenhuollon ammattilaisten asenteet biopankkeja kohtaan

Abstract

Lääketieteellisissä tutkimuksissa tarvitaan erilaisia näytteitä sekä tietoja näytteen luovuttajista. Näytteitä kerättiin aikaisemmin tutkimusten yhteydessä, mutta viime vuosina maailmalla on perustettu biopankkeja, joihin kerätään näytteitä tulevia tutkimuksia varten. Biopankkitutkimusten tarkoitus on esimerkiksi selvittää tautien syntymekanismeja tai kehittää yksilöllistetympiä lääkkeitä ja hoitomuotoja.

Suomalasten ominainen perimärakenne ja Suomen erittäin hyvä terveydenhuollon ja terveydenhuoltorekisterien laatu vaikuttavat myönteisesti biopankkien toimintaan. Aihe on kuitenkin eettisesti haastava, sillä biopankkeihin kerätyt tiedot ovat arkaluontoisia. Tämän vuoksi biopankkien toimintaa ei ole mahdollista kehittää ilman kansalaisten luottamusta. Aiempien tutkimusten mukaan suomalaisten asenteet ovat yleensä myönteisiä lääketiedetutkimuksia kohtaan, mutta heidän tietonsa biopankeista ovat vähäiset ja osallistumisessa on parantamisen varaa.

Biopankkien toiminta keskittyy tällä hetkellä yliopistosairaaloihin ja veripalveluihin, mutta tulevaisuudessa potilaiden informointi ja rekrytointi voisivat tapahtua myös perusterveydenhuollossa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin verkkokyselyn avulla Helsingin kaupungin sairaaloissa työskentelevien ammattilaisten asenteita biopankkeja kohtaan. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä biopankkien toiminnasta. Tulosten mukaan vastaajilla ei ollut aiempaa kokemusta biopankeista ja heidän tietonsa biopankeista oli vähäistä. Vastaajat olivat kuitenkin kiinnostuneita ja heidän asenteensa myönteisiä.

Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia terveydenhuollon henkilöstön asenteita biopankkeja kohtaan myös muualla. Esimerkiksi terveysasemat ovat väestön ensisijaiset hoitopaikat ja vastaanottotilanne on sairaalaa rauhallisempi, mikä loisi ihanteellisen tiedotus- ja rekrytointitilanteen sekä käytännölliseltä, että eettiseltä näkökulmalta. Lisäksi olisi hyvä järjestää biopankkien toimintaan liittyviä koulutuksia perusterveydenhuollon ammattilaisille.

Rather than being collected for specific projects, samples for biomedical research are nowadays collected into biobanks for future use, usually with the goal of understanding disease mechanisms or developing individualized treatments.

According to previous studies, Finns have positive attitudes towards research, but their knowledge of biobanks is limited and participation could be improved. The topic is also ethically challenging, as the information collected is sensitive.

Presently biobank recruitment occurs mostly in university hospitals, but in the future patients could be informed and recruited also in primary care. This work used an online survey to study the attitudes towards biobanks of healthcare professionals working in the hospitals of the city of Helsinki. The goal was to increase understanding of biobanking. Results show that participants have limited knowledge and no previous experience of biobanks. However, their attitudes were positive.

This survey could be repeated in other settings: for instance, health centres are the primary care facility for most of the population and reception takes place in a calm setting. This creates both practically and ethically an optimal environment for informing patients. It is also necessary to organise training sessions for primary care professionals to improve their knowledge of biobanking.