Turpeelle vaihtoehtoisen kasvualustan kehittäminen amerikankarpalon tunneliviljelyyn

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tehty osana Helsingin yliopiston tutkimushanketta, jossa kehitetään pohjoisille leveyspiireille soveltuvaa tuotantomenetelmää amerikankarpalolle hyödyntäen ekologisesti kestäviä kasvualustoja, sekä tarvittaessa LED-valotusta ja biologista kasvinsuojelua. Koe toteutettiin Helsingin yliopiston kasvihuone- ja koekenttäalueella Viikissä kesällä 2021. Kokeen tarkoituksena oli tutkia ja kehittää amerikankarpalon (Vaccinium macrocarpon) tunneliviljelyyn soveltuvia kasvualustoja. Tarkoituksena oli löytää karpalon vaatimuksiin sopiva kasvualusta, joka olisi ekologisesti kestävämpi kuin nykyisin käytössä oleva turvepohjainen kasvualusta. Kasvualustaseoksiin valittiin mukaan sammalta, koska se uusiutuu turvetta nopeammin ja on parempi vaihtoehto ilmastonäkökulmasta katsottuna. Valintaan vaikutti myös materiaalin kotimaisuus ja hyvä saatavuus. Kokeeseen otettiin kontrollikäsittelyksi aiemmin karpalolla käytössä ollut Kekkilän metsätaimiturve (T), tämän lisäksi mukaan otettiin Kekkilän Vaccinium-seos (V), joka on suunniteltu pensasmustikan viljelyyn. Lisäksi koetta varten tilattiin Kekkilältä kaksi koe-erä seosta, joista toinen sisälsi sammalta ja puukuitua (S) ja toinen sammalta ja turvetta (F).

Kasvualustoista mitattiin kasvukauden aikana kosteutta, johtokykyä sekä lämpötilaa. Tämän lisäksi käsittelyistä otettiin kolme kertaa kasvukauden aikana puristenestenäytteet, jotka lähetettiin laboratorioon analysoitavaksi. Kasvukauden lopuksi kasveista mitattiin kuivapainot sekä tarkasteltiin juurten määrää ja laatua. Kasvukauden lopuksi kuivatusta biomassasta teetettiin myös kasvianalyysi.

Kokeen perusteella voitiin todeta, että kasvualustalla oli vaikutusta amerikankarpalon kasvuun. Kuivapainon perusteella käsittelyssä S kasvit kasvoivat heikoiten ja käsittelyssä T parhaiten. Käsittelyssä S pH oli korkein koko kasvukauden ajan, mikä on voinut heikentää kasvua. Käsittelyssä F oli korkein kosteustaso, ja se kasvoi toiseksi heikoiten, vaikkakin kyseisessä käsittelyssä oli runsain juuristo. Käsittely V kasvoi toiseksi parhaiten ja sen kosteustasot olivat matalimmat. Mitään selkeää syytä kasvualustojen eroihin ei löytynyt, mutta esimerkiksi liian korkea pH, liika kastelu ja matala lannoitustaso saattoi vaikuttaa kasvuun. Aiheesta tulisi tehdä jatkokokeita ja niihin tulisi ottaa mukaan erilaisia kastelu- ja lannoitustasoja. Kastelun määrää tulisi sääolosuhteiden salliessa vähentää.