Mielenterveysasiakkaan palvelupolku asumisyksikössä, ryhmätoiminnot osana kuntoutumista

Abstract

Mielenterveys on yksi tärkeimmistä voimavaroista ihmisen elämässä ja siksi siitä on pidettävä huolta ja siihen kannattaa panostaa. Mielenterveyshäiriöiden aiheuttamaa leimautumista ja syrjintää voidaan vähentää. Mielenterveyskuntoutuja voi harjoitella itsenäistä asumista asumisyksikössä, jossa hän saa tarvittavan tuen ja on osallisena sosiaalisessa yhteisössä hänen omassa kuntoutumisprosessissaan.

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata mielenterveyskuntoutujan palvelupolkua asumisyksikössä. Kuntoutumiseen liittyi erilaisia prosesseja, jotka olivat jokaisella yksilöllisiä, riippuen tarpeista. Tavoite oli laatia asiakaslähtöinen palvelupolku/prosessi, mikä tukee kuntoutumista. Palvelupolun kuvaamiseksi kartoitettiin sekä asukkaiden että ohjaajien kokemuksia ja näkemyksiä. Kehittämistyössä kuvattiin kuntoutumista tukevan ryhmätoiminnan suunnittelu- ja kehittämisprosessia. Kehittämistyön tavoite oli luoda uutta ryhmätoimintaa asiakaslähtöisesti.

Kehittämistyö toteutettiin eräässä Sosiaalipsykiatrisessa yhdistyksessä. Kehittämistyön tutkimusmenetelminä käytettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Määrällinen tutkimus analysoitiin tilastollisin menetelmin ja laadullinen osio analysoitiin induktiivistä sisällönanalyysiä käyttäen. Kehittämistyössä käytettiin myös benchmarking -menetelmää eli vertaiskehittämistä ja virtuaalista aivoriiheä, jossa hyödynnettiin tulevaisuuskolmiota.

Kehittämistyön tulokset osoittivat, että turvallisuuden tunne, läheisten osallisuus, asiakkaan osallisuus ja voimavarat sekä asiakkaan oma motivaatio ovat prosesseja, joista palvelupolku asumisyksikössä koostuu. Mielenterveysasiakkaat kokivat haasteena kuntoutumisen yleensä. Henkilökunta koki haasteena asiakkaan oman motivaation kuntoutumiseen liittyen, toimivat ja oikea-aikaiset palvelut sekä resurssien niukkuuden. Ryhmätoimintojen tuli olla asiakkaita osallistavaa toimintaa sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa.

Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi mietittäessä mielenterveysasiakkaan palveluiden kehittämistä osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta mielenterveyspalveluissa laajemminkin.