Finnplano-muovimaton konservointi- ja restaurointiehdotus
Virtakainen, Vilja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026815
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on löytää Oy Kymarno Ab:n PVC:stä valmistetulle Finnplano-muovimatolle sopivia konservointi- ja restaurointitoimia. Nämä toimet sisältävät puhdistusta, liimausta, täyttöjä sekä retusointia. Kohteen taustojen selvittämiseksi tutustutaan pienimuotoisesti myös muovimattojen historiaan ja valmistustapoihin, PVC:hen materiaalina sekä Finnplano-muovimatosta saatavilla oleviin tietoihin. Tutkimuskysymykset ovat ”Miten Finnplano nro 3021-muovimattoa voidaan konservoida ja restauroida?” ja ”Mistä aineista Finnplano-muovimatto koostuu?”.
Muovimatto, jota työ käsittelee, sijaitsee Jyväskylässä Alvar Aalto -museossa. Matto on alkuperäinen ja peräisin vuodelta 1973, jolloin Alvar Aalto -museon käyttöön rakennettu rakennus on valmistunut. Vaikka matto on ikäisekseen varsin hyvässä kunnossa, on siihen noin 50 vuoden aikana kertynyt erilaisia vaurioita. Vaurioita ovat muun muassa erilaiset reiät, repeämät, naarmut, tahrat sekä värimuutokset.
Tulosten saamiseksi on käytetty laadullisia tutkimusmenetelmiä. Työtä on lähdetty lähestymään myös tapaustutkimuksen, historiatutkimuksen ja materiaalitutkimuksen kautta. Tärkeimpiä lähteitä ovat olleet kirjallisuus, muiden tahojen tekemät tutkimukset sekä arkistolähteet. Näiden tietojen perustella on rajattu konservointiin ja restaurointiin soveltuvimmat aineet, joita on testattu matosta irrotetulle koepalalle. Työ keskittyi ainoastaan ehdotuksen tekemiseen, museossa käynnissä olevan peruskorjauksen takia.
Tutkimuksessa saatiin selville maton koostuvan PVC:stä, pehmitin-, täyte-, ja väriaineista. PVC:n puhdistukseen sopivat parhaiten ionittomat ja anioniset puhdistusaineet. Turvallisimpia liuottimia ovat etanoli ja isopropanoli. Myöskään etikan, soodan eikä mineraalitärpätin todettu aiheuttavan matossa muutoksia ja varsinkin ruokasoodan todettiin poistavan hyvin matossa olevia tahroja. Maton liimaamiseen suositellaan neopreeni-, akrylaatti- ja PVA-pohjaisia liimoja. Reikien täyttöön soveltuvin materiaali oli saatavilla ollut ylimääräinen Finnplano-muovimatto, joka liimattiin Lascaux 498 HV -akryyliliimalla.
Muovimatto, jota työ käsittelee, sijaitsee Jyväskylässä Alvar Aalto -museossa. Matto on alkuperäinen ja peräisin vuodelta 1973, jolloin Alvar Aalto -museon käyttöön rakennettu rakennus on valmistunut. Vaikka matto on ikäisekseen varsin hyvässä kunnossa, on siihen noin 50 vuoden aikana kertynyt erilaisia vaurioita. Vaurioita ovat muun muassa erilaiset reiät, repeämät, naarmut, tahrat sekä värimuutokset.
Tulosten saamiseksi on käytetty laadullisia tutkimusmenetelmiä. Työtä on lähdetty lähestymään myös tapaustutkimuksen, historiatutkimuksen ja materiaalitutkimuksen kautta. Tärkeimpiä lähteitä ovat olleet kirjallisuus, muiden tahojen tekemät tutkimukset sekä arkistolähteet. Näiden tietojen perustella on rajattu konservointiin ja restaurointiin soveltuvimmat aineet, joita on testattu matosta irrotetulle koepalalle. Työ keskittyi ainoastaan ehdotuksen tekemiseen, museossa käynnissä olevan peruskorjauksen takia.
Tutkimuksessa saatiin selville maton koostuvan PVC:stä, pehmitin-, täyte-, ja väriaineista. PVC:n puhdistukseen sopivat parhaiten ionittomat ja anioniset puhdistusaineet. Turvallisimpia liuottimia ovat etanoli ja isopropanoli. Myöskään etikan, soodan eikä mineraalitärpätin todettu aiheuttavan matossa muutoksia ja varsinkin ruokasoodan todettiin poistavan hyvin matossa olevia tahroja. Maton liimaamiseen suositellaan neopreeni-, akrylaatti- ja PVA-pohjaisia liimoja. Reikien täyttöön soveltuvin materiaali oli saatavilla ollut ylimääräinen Finnplano-muovimatto, joka liimattiin Lascaux 498 HV -akryyliliimalla.