”Ikään kuin, että meitä on erilaisia mutta ei tarvitse lokeroida tietyksi” : sukupuolisensitiivinen seksuaalikasvatus varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä sukupuolisensitiivisestä seksuaalikasvatuksesta varhaiskasvatuksen kontekstissa. Opinnäytetyössä tutkittiin mitkä ovat olleet niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat tai estävät varhaiskasvattajan kasvua ja kehittymistä sukupuolisensitiivisenä seksuaalikasvattajana. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, miten sukupuolisensitiivisyys tulee huomioiduksi varhaiskasvatuksen seksuaalikasvatuksessa.

Tutkimus toteutettiin laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Yhteistyökumppanina toimi Tampereen kaupunki, ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä kolmesta eri Tampereen kaupungin varhaiskasvatusyksiköstä. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan analyysimenetelmän avulla. Aineistosta luokiteltiin tutkimuskysymysten kannalta tärkeimmät käsitteet ja teemat, joita olivat sensitiivisyys, sukupuolen moninaisuus sekä vuorovaikutus- ja dialoginen osaaminen.

Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että sukupuolisensitiiviseksi seksuaalikasvattajaksi kasvaminen vaatii sensitiivisen työotteen lisäksi myös nykyaikaisen tiedon hankintaa ja tiedon omaksumista sukupuolen moninaisuudesta. Tuloksista voidaan myös todeta, että kasvua estäviä tekijöitä ovat koulutuksen puute, epävarmuus omasta osaamisesta ja kiinnostuksen vähäisyys seksuaalikasvatusta kohtaan. Ajankohtaisena jatkotutkimusaiheena voisi olla yhdistää sukupuolisensitiivisyys katsomuskasvatukselliseen näkökulmaan.

The purpose was to find out early childhood education employees´ experiences and views of gender - sensitive sexual education in the context of early childhood education. The aim was to determine the factors that enable or hinder the growth and development of an early childhood educator as a gender-sensitive sexual educator. The purpose was to solve how gender sensitivity is considered in sexual education in early childhood education.

The study was qualitative in nature. The study was conducted in co-operation with the city of Tampere. The data were collected by means of the question survey from three different early childhood education units in the city of Tampere. The data were analyzed using a theory-guided analysis method.

The results revealed that gender-sensitive sexual educator needs a sensitive approach, knowledge about gender diversity and dialog skills. Overall, the study suggests that factors that hinder one’s development are a lack of sexual education, uncertainty about one's competence and a general lack of interest in sexual education.