Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen mielenterveyshoitotyössä
Niemi, Mirka (2022)
Niemi, Mirka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204266020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204266020
Tiivistelmä
Mielenterveyshoitotyössä tarvitaan emotionaalista yhteyttä luottamuksellisen hoitosuhteen muodostumisessa. Empatia ja myötätunto, jotka ovat välttämättömiä työvälineitä mielenterveyshoitotyössä, altistavat hoitotyöntekijän samalla myötätuntostressille ja sen kehittymiseen myötätuntouupumukseksi tai sijaistraumatisoitumiseksi. Myötätuntouupuminen ja sijaistraumatisoituminen voivat aiheuttaa sairaanhoitajan maailmankuvan muuttumisen kumuloituneen myötätuntostressin seurauksena. Tämän muutoksen vaikutuksia ovat usein negatiiviset fyysiset, psyykkiset, emotionaaliset ja sosiaaliset muutokset. Myötätuntostressistä ei automaattisesti seuraa uupumusta, vaan se voi myös johtaa ammatillisen voimaantumisen kautta myötätuntotyytyväisyyteen.
Tehtävänä oli selvittää myötätuntouupumiselle ja sijaistraumatisoitumiselle mielenterveyshoitotyössä altistavat ja suojaavat tekijät, sekä mahdolliset keinot ennaltaehkäistä myötätuntouupumisen ja sijaistraumatisoitumisen kehittymistä. Tavoitteena oli kerätä yhteen ja jäsentää kokonaisuuksiksi tietoa myötätuntouupumisesta ja sijaistraumatisoitumisesta mielenterveyshoitotyötä tekevän sairaanhoitajan näkökulmasta.
Toteutustapana oli kirjallisuuskatsaus, jossa aineisto haettiin ajalta 1/2010–3/2022. Aineisto rajattiin sellaisiin tutkimuksiin, joissa käsiteltiin ammattilaisista sairaanhoitajia ja erikoisaloista psykiatriaa/mielenterveyshoitotyötä. Metodologisesti aineistoa ei rajattu, joten aineiston metodologinen laatu oli vaihteleva. Tietokantahakujen 90 tuloksesta valikoitui viisi (5) sisäänottokriteerit täyttävää artikkelia ja manuaalisen haun kautta artikkelien määrä täydentyi viidellä (5). Yhteensä analysoitavaa materiaalia oli 10 tutki-musartikkelia. Aineiston materiaalista kostettiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Laadukkaita, kattavia tutkimuksia aiheesta löytyi niukasti. Aihe on ollut tutkijoiden kasvavan kiinnostuksen kohteena viime vuosina erityisesti Aasiassa. Myötätuntouupumisen ja sijaistraumatisoitumisen kehittymiseen vaikuttavat keskeisesti työelämän laadun muuttujat. Ammatilliset ja sosiodemograafiset tekijät selittivät vain vähäisissä määrin myötätuntostressin kehittymistä myötätuntouupumukseksi ja sijaistraumatisoitumiseksi.
Tehtävänä oli selvittää myötätuntouupumiselle ja sijaistraumatisoitumiselle mielenterveyshoitotyössä altistavat ja suojaavat tekijät, sekä mahdolliset keinot ennaltaehkäistä myötätuntouupumisen ja sijaistraumatisoitumisen kehittymistä. Tavoitteena oli kerätä yhteen ja jäsentää kokonaisuuksiksi tietoa myötätuntouupumisesta ja sijaistraumatisoitumisesta mielenterveyshoitotyötä tekevän sairaanhoitajan näkökulmasta.
Toteutustapana oli kirjallisuuskatsaus, jossa aineisto haettiin ajalta 1/2010–3/2022. Aineisto rajattiin sellaisiin tutkimuksiin, joissa käsiteltiin ammattilaisista sairaanhoitajia ja erikoisaloista psykiatriaa/mielenterveyshoitotyötä. Metodologisesti aineistoa ei rajattu, joten aineiston metodologinen laatu oli vaihteleva. Tietokantahakujen 90 tuloksesta valikoitui viisi (5) sisäänottokriteerit täyttävää artikkelia ja manuaalisen haun kautta artikkelien määrä täydentyi viidellä (5). Yhteensä analysoitavaa materiaalia oli 10 tutki-musartikkelia. Aineiston materiaalista kostettiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Laadukkaita, kattavia tutkimuksia aiheesta löytyi niukasti. Aihe on ollut tutkijoiden kasvavan kiinnostuksen kohteena viime vuosina erityisesti Aasiassa. Myötätuntouupumisen ja sijaistraumatisoitumisen kehittymiseen vaikuttavat keskeisesti työelämän laadun muuttujat. Ammatilliset ja sosiodemograafiset tekijät selittivät vain vähäisissä määrin myötätuntostressin kehittymistä myötätuntouupumukseksi ja sijaistraumatisoitumiseksi.