Sukupuolittuneisuus ja sukupuolten representaatio suomalaisessa talouslehdistössä
Ranta, Juhis (2022)
Ranta, Juhis
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047071
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastelun kohteena on suomalaisen talouslehdistön sukupuolittuneisuus. Lyhyen ajanjakson otannalla selvitetään, kuinka paljon suomalaisessa talouslehdistössä esiintyy naisia ja miehiä, sekä millaisilla sanoilla heitä kuvataan.
Tutkimus on rajattu paperisena ilmestyviin talouslehtiin. Suurin osa lehdistä on Alma konsernin julkaisemia, mutta mukana on myös Veronmaksajien keskusliiton lehti. Aineiston ajankohta osuu kevättalveen 2021. Lehtien eritahtisesta ilmestymisestä johtuen osaa on tarkkailtu yhden viikon ajan ja toisia parin kuukauden ajan.
Aineistossa on mukana otsikoissa, leipäteksteissä ja ingresseissä nimeltä mainitut henkilöt, sekä kyseisten juttujen kirjoittajat. Tarkasteluun on otettu erikseen myös pääkirjoituksia, kolumneja ja pakinoita kirjoittaneiden henkilöiden sukupuolijakauma.
Yksi tutkimuksen lähtöajatuksista on, että voimakkaasti sukupuolittuneessa mediassa saattaa korostua tietynlaiset arvomaailmat voimakkaammin kuin toiset. Myös hallituksen tasa-arvo-ohjelma luo pohjaa sille, että sukupuolia tulee kohdella samalla tavoin. Talous on merkittävä yhteiskunnan osa-alue ja talouslehdet tuovat siihen liittyviä asioita julkisuuteen. Sen vuoksi on tärkeää tarkastella tämän alueen sukupuolittuneisuutta.
Muualla mediassa tehtyjen mittausten mukaan median haastateltavista naisia on keskimäärin kolmannes.
Tämän opinnäytetyön tuloksista voi huomata, että niin jutuissa esiintyvien henkilöiden kuin juttujen tekijöidenkin kohdalla suomalainen talouslehdistö on varsin miesvaltainen. Yksittäisten lehtien välillä löytyy jonkin verran eroja niin jutuissa esiintyvien henkilöiden kuin tekijöidenkin suhteen, mutta iso kuva on selkeästi miehisempi kuin muussa mediassa keskimäärin.
Esiintyvät henkilöt ovat usein yritysten toimitusjohtajia tai muita yritysjohtoon kuuluvia henkilöitä. Miehistä käytetään toisinaan ylistäviä sanoja, kuten guru. Naisten kohdalla käytetään useammin sukupuolta korostavaa ilmausta, kuten naisarkkitehti.
Opinnäytetyön päätelmänä voi todeta, että suomalaisessa talouslehdistössä miehet pääsevät naisia useammin ääneen. Tässä opinnäytetyössä ei tarkasteltu miesten ja naisten tekemiä aihevalintoja, ainoastaan sukupuolten esiintyvyyttä ja esitystapaa eli representaatiota.
Tutkimus on rajattu paperisena ilmestyviin talouslehtiin. Suurin osa lehdistä on Alma konsernin julkaisemia, mutta mukana on myös Veronmaksajien keskusliiton lehti. Aineiston ajankohta osuu kevättalveen 2021. Lehtien eritahtisesta ilmestymisestä johtuen osaa on tarkkailtu yhden viikon ajan ja toisia parin kuukauden ajan.
Aineistossa on mukana otsikoissa, leipäteksteissä ja ingresseissä nimeltä mainitut henkilöt, sekä kyseisten juttujen kirjoittajat. Tarkasteluun on otettu erikseen myös pääkirjoituksia, kolumneja ja pakinoita kirjoittaneiden henkilöiden sukupuolijakauma.
Yksi tutkimuksen lähtöajatuksista on, että voimakkaasti sukupuolittuneessa mediassa saattaa korostua tietynlaiset arvomaailmat voimakkaammin kuin toiset. Myös hallituksen tasa-arvo-ohjelma luo pohjaa sille, että sukupuolia tulee kohdella samalla tavoin. Talous on merkittävä yhteiskunnan osa-alue ja talouslehdet tuovat siihen liittyviä asioita julkisuuteen. Sen vuoksi on tärkeää tarkastella tämän alueen sukupuolittuneisuutta.
Muualla mediassa tehtyjen mittausten mukaan median haastateltavista naisia on keskimäärin kolmannes.
Tämän opinnäytetyön tuloksista voi huomata, että niin jutuissa esiintyvien henkilöiden kuin juttujen tekijöidenkin kohdalla suomalainen talouslehdistö on varsin miesvaltainen. Yksittäisten lehtien välillä löytyy jonkin verran eroja niin jutuissa esiintyvien henkilöiden kuin tekijöidenkin suhteen, mutta iso kuva on selkeästi miehisempi kuin muussa mediassa keskimäärin.
Esiintyvät henkilöt ovat usein yritysten toimitusjohtajia tai muita yritysjohtoon kuuluvia henkilöitä. Miehistä käytetään toisinaan ylistäviä sanoja, kuten guru. Naisten kohdalla käytetään useammin sukupuolta korostavaa ilmausta, kuten naisarkkitehti.
Opinnäytetyön päätelmänä voi todeta, että suomalaisessa talouslehdistössä miehet pääsevät naisia useammin ääneen. Tässä opinnäytetyössä ei tarkasteltu miesten ja naisten tekemiä aihevalintoja, ainoastaan sukupuolten esiintyvyyttä ja esitystapaa eli representaatiota.