Puukantisen teräspalkkisillan rasitussuureiden laskenta
Jaakkonen, Petri (2022)
Jaakkonen, Petri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047121
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on esittää peruskorjattavan sillan kansirakenteelle tulevien kuormien laskenta sekä mitoitus. Opinnäytetyöhön ei sisällytetä maatukien kallistusvalun uudelleen suunnittelua eikä muita kyseisen sillan peruskorjaukseen liittyviä suunnitelmia ja työtehtäviä.
Opinnäytetyössä on tutkittu vastaavanlaisia siltoja sekä perehdytty kyseisen sillan aiempiin korjauksiin ennen suunnittelun aloittamista. Sillan rakennemalli ja siihen kohdistuvat kuormat syötettiin FEM-laskentaohjelmaan ja laskentaohjelman tuloksia verrattiin käsin laskennalla saatuihin. Lopuksi silta mitoitettiin saatujen rasitusten perusteella.
Lopputuloksena saatiin valmis pohja SOFiSTiK Structure Desktop FEM-laskentaohjelmaan kyseiselle siltatyypille, joten seuraavat projektit ovat hieman nopeampia suunnitella. Varsinkin puusiltojen osalta suunnitteluaikataulut tulevat hieman kiristymään johtuen nykyisen suolakyllästeisen puutavaran sienikasvuherkkyydestä. On siis aikataulullista etua, mikäli FEM-laskentaan on jo valmis pohja tarjolla.
Opinnäytetyössä on tutkittu vastaavanlaisia siltoja sekä perehdytty kyseisen sillan aiempiin korjauksiin ennen suunnittelun aloittamista. Sillan rakennemalli ja siihen kohdistuvat kuormat syötettiin FEM-laskentaohjelmaan ja laskentaohjelman tuloksia verrattiin käsin laskennalla saatuihin. Lopuksi silta mitoitettiin saatujen rasitusten perusteella.
Lopputuloksena saatiin valmis pohja SOFiSTiK Structure Desktop FEM-laskentaohjelmaan kyseiselle siltatyypille, joten seuraavat projektit ovat hieman nopeampia suunnitella. Varsinkin puusiltojen osalta suunnitteluaikataulut tulevat hieman kiristymään johtuen nykyisen suolakyllästeisen puutavaran sienikasvuherkkyydestä. On siis aikataulullista etua, mikäli FEM-laskentaan on jo valmis pohja tarjolla.
