Tilannetajuisen laidunnuksen vaikutus laitumen biomassatuotantoon ja hiilensidontaan
Lillvik, Annika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047173
Tiivistelmä
Vuonna 2021 tuli voimaan eurooppalainen ilmastolaki, jonka tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä, ja vähintään 55 % päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet ovat kaikkia Euroopan maita sitovia. Maatalous on merkittävässä osassa päästövähennystavoitteita, ja niitä voidaan saavuttaa esimerkiksi hiiliviljelyllä. Käynnissä on useita hankkeita, joissa pyritään selvittämään maatalouden taloudellisesti kannattavia päästövähennyskeinoja. Yksi näistä on Ilmastosoturit-hanke, jonka pilottitilalta opinnäytetyön materiaali on kerätty. Hiiliviljely on osa regeneratiivista, eli uudistavaa viljelyä. Hiiliviljelymenetelmillä pystytään parantamaan viljelymaan laatua ja kasvukuntoa, ja sen tavoitteena on lisätä maaperässä olevan hiilen määrää ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Keinoja tähän ovat esimerkiksi kasvipeitteisyyden lisääminen ja syväjuuristen kasvien viljely.
Opinnäytetyössä selvitettiin, vaikuttaako tilannetajuinen laidunnus maaperän hiilensidontaan ja biomassatuotantoon. Haluttiin myös selvittää mahdollinen biomassatuotannon ja maahengityksen välinen yhteys sekä tilallisten kokemukset hiiliviljelystä. Materiaali on kerätty lihakarjatilalta, jossa karja laiduntaa tilannetajuisen laidunnuksen menetelmin. Maahengitystä mitattiin ja biomassanäytteitä kerättiin kasvukaudella 2021 kahdelta eri laitumelta, jotka oli jaettu kahteen laidunlohkoon.
Laitumien kuiva-ainepitoisuuden nousu oli keskimäärin 26 % kasvukauden aikana. Laitumella 2 biomassan päiväkasvu kesäkuussa oli 154 kg/ha, ja elokuussa 92,3 kg/ha. Mittauksista havaittiin, että biomassan ollessa runsaimmillaan myös maahengitys oli voimakkaampaa. Heikoin mitattu maahengitys oli laitumella 2, 13 kg CO2/ha/d, joka mitattiin elokuussa laitumen syöttölohkon lepokauden aikana. Tuolloin biomassan määrä laitumella oli 926 ka kg/ha. Voimakkain mitattu maahengitys oli myös laitumella 2, 138 kg CO2/ha/d, joka mitattiin laitumen syöttölohkon lepokauden aikana kesäkuussa. Silloin laitumella oli biomassaa 2 404 ka kg/ha.
Opinnäytetyössä selvitettiin, vaikuttaako tilannetajuinen laidunnus maaperän hiilensidontaan ja biomassatuotantoon. Haluttiin myös selvittää mahdollinen biomassatuotannon ja maahengityksen välinen yhteys sekä tilallisten kokemukset hiiliviljelystä. Materiaali on kerätty lihakarjatilalta, jossa karja laiduntaa tilannetajuisen laidunnuksen menetelmin. Maahengitystä mitattiin ja biomassanäytteitä kerättiin kasvukaudella 2021 kahdelta eri laitumelta, jotka oli jaettu kahteen laidunlohkoon.
Laitumien kuiva-ainepitoisuuden nousu oli keskimäärin 26 % kasvukauden aikana. Laitumella 2 biomassan päiväkasvu kesäkuussa oli 154 kg/ha, ja elokuussa 92,3 kg/ha. Mittauksista havaittiin, että biomassan ollessa runsaimmillaan myös maahengitys oli voimakkaampaa. Heikoin mitattu maahengitys oli laitumella 2, 13 kg CO2/ha/d, joka mitattiin elokuussa laitumen syöttölohkon lepokauden aikana. Tuolloin biomassan määrä laitumella oli 926 ka kg/ha. Voimakkain mitattu maahengitys oli myös laitumella 2, 138 kg CO2/ha/d, joka mitattiin laitumen syöttölohkon lepokauden aikana kesäkuussa. Silloin laitumella oli biomassaa 2 404 ka kg/ha.