Kuulovammaisen nuoren tie toiselle asteelle
Pakarinen, Johanna; Nokkanen, Tiia (2022)
Pakarinen, Johanna
Nokkanen, Tiia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047271
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka toimeksiantajana oli Kuuloliitto. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuulovammaisten nuorten kokemuksia peruskoulusta toiselle asteelle siirtymisestä.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä kuulovammaista nuorta. Haastateltavien kategoriaan kuuluivat kuulovammaiset, joilla on kuulovamman vuoksi käytössä kuulokoje tai sisäkorvaistute. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten kuulovamma on vaikuttanut toisen asteen opiskelupaikan hakemiseen ja millaisia kokemuksia nuorille jäi opinto-ohjaajasta. Vastauksia haettiin myös siihen, millainen merkitys kuntoutusohjaajalla ja vertaistuella on ollut tässä kuulovammaisen nuoren nivelvaiheessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään kuulovamman määritelmät, toiselle asteelle siirtyminen, opinto- ja kuntoutusohjaajan toimenkuvat sekä vertaistuen määritelmä.
Tutkimustuloksista selviää, että kuulovammaisilla nuorilla oli erilaisia kokemuksia opinto-ohjaajalta saadusta avusta. Kuulovamma ei ollut esteenä kenenkään opintosuunnitelmille toiselle asteelle siirryttäessä. Tutkimuksessa kuntoutusohjaajan merkityksellisyys korostui vahvasti. Tämän lisäksi perheen tuki ja vertaistuen saaminen koettiin tärkeäksi. Tutkimustuloksissa nousee myös esille nuorten tyytyväisyys kuulovammaisille kohdistettuihin tapahtumiin ja leireihin. Tapahtumat ja leirit ovat erinomaisia paikkoja löytää vertaistukea.
Tutkimustulokset osoittivat, että kuulovammaisella nuorella on hyvät mahdollisuudet kouluttautua useisiin erilaisiin ammatteihin, vaikka tietyt ammatit ovatkin rajattu kuulovammaisilta pois. Toinen tärkeä tavoite on saada vähennettyä ihmisten ennakkoluuloja kuulovammaisia kohtaan. Vammastaan huolimatta kuulovammaiset ovat samanarvoisia kuin kaikki muutkin ihmiset.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä kuulovammaista nuorta. Haastateltavien kategoriaan kuuluivat kuulovammaiset, joilla on kuulovamman vuoksi käytössä kuulokoje tai sisäkorvaistute. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten kuulovamma on vaikuttanut toisen asteen opiskelupaikan hakemiseen ja millaisia kokemuksia nuorille jäi opinto-ohjaajasta. Vastauksia haettiin myös siihen, millainen merkitys kuntoutusohjaajalla ja vertaistuella on ollut tässä kuulovammaisen nuoren nivelvaiheessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään kuulovamman määritelmät, toiselle asteelle siirtyminen, opinto- ja kuntoutusohjaajan toimenkuvat sekä vertaistuen määritelmä.
Tutkimustuloksista selviää, että kuulovammaisilla nuorilla oli erilaisia kokemuksia opinto-ohjaajalta saadusta avusta. Kuulovamma ei ollut esteenä kenenkään opintosuunnitelmille toiselle asteelle siirryttäessä. Tutkimuksessa kuntoutusohjaajan merkityksellisyys korostui vahvasti. Tämän lisäksi perheen tuki ja vertaistuen saaminen koettiin tärkeäksi. Tutkimustuloksissa nousee myös esille nuorten tyytyväisyys kuulovammaisille kohdistettuihin tapahtumiin ja leireihin. Tapahtumat ja leirit ovat erinomaisia paikkoja löytää vertaistukea.
Tutkimustulokset osoittivat, että kuulovammaisella nuorella on hyvät mahdollisuudet kouluttautua useisiin erilaisiin ammatteihin, vaikka tietyt ammatit ovatkin rajattu kuulovammaisilta pois. Toinen tärkeä tavoite on saada vähennettyä ihmisten ennakkoluuloja kuulovammaisia kohtaan. Vammastaan huolimatta kuulovammaiset ovat samanarvoisia kuin kaikki muutkin ihmiset.