Etätyön johtaminen Etelä-Savossa vuosien 2020–2021 aikana: Etelä-Savon kauppakamarin jäsenkysely
Neuvonen, Inka (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047245
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047245
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka Etelä-Savon alueella
toimivan Etelä-Savon kauppakamarin jäsenyrityksiä johdettiin vuosien 2020–2021 aikana. Tutkimusongelmaksi muodostui etätyön johtamisen haasteet. Työssä tarkasteltiin sitä, miten yritykset sopeutuivat poikkeustilanteeseen ja minkälaisia ajatuksia henkilökunnalla tilanteesta oli. Tavoitteena oli saada selville se, miten työnantajat ja johtotehtävissä toimivat esihenkilöt reagoivat etätyön vaatimuksiin ja muutostarpeeseen. Työssä tutkittiin myös sitä, miten henkilökunnan hyvinvointi oli huomioitu ja mikä oli digiosaamisen taso yrityksissä.
Opinnäytetyö sekä siihen liittyvä tutkimus toteutettiin Webropol-kyselylomaketta hyväksikäyttäen. Kysely lähettiin Etelä-Savon kauppakamarin jäsenkirjeen
yhteydessä kaikille sen jäsenille. Lomakkeessa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kyselyn lisäksi jokaisesta toimialasta haastateltiin yhtä henkilöä. Haastateltavat henkilöt toimivat yrityksen johtotehtävissä.
Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Tutkimuksen mukaan ensimmäistä kertaa etätyötä teki noin kolmasosa
vastaajista. Etätyö lisäsi henkilöiden vastuuta sekä vapautta ja mahdollisuutta määrittää itselleen sopiva työaika. Toisaalta ajanhallinnan ongelmat, yksinäisyys ja työmäärän kasvu, vaikuttivat työhyvinvointiin. Esihenkilöiden toimintaan oltiin yleisellä tasolla tyytyväisiä, vaikka esihenkilön osaamattomuus työssä mainittiin tutkimuksessa usein. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen perustui työntekijöiden omaan aktiivisuuteen. Etätyövälineet toimivat hyvin ja niistä huolehdittiin, mutta etätyöpisteen työergonomiaan työnantaja tai esimies eivät kiinnittäneet huomiota. Esihenkilöt kokivat onnistuneensa pääsääntöisesti työssään.
Työntekijöitä ei ehditty tapaamaan tarpeeksi, eikä vapaamuotoista keskustelua alaisten kanssa ollut tarpeeksi. Työnantajilla oli hyvä asenne etätyötä kohtaan, mutta samalla heiltä toivottiin enemmän tukea etätyön johtamiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan yritykset olivat selviytyneet etätyöajasta hyvin tai erittäin hyvin. Luottamus, rehellisyys ja avoimuus olivat tunnusomaisia piirteitä työyhteisöissä.
Tutkimustulokset antoivat hyvät ja riittävät vastaukset tutkimusongelmaan ja tutkimuskysymyksiin. Tulokset ovat hyödyllisiä Etelä-Savon kauppakamarille sekä sen jäsenille.
toimivan Etelä-Savon kauppakamarin jäsenyrityksiä johdettiin vuosien 2020–2021 aikana. Tutkimusongelmaksi muodostui etätyön johtamisen haasteet. Työssä tarkasteltiin sitä, miten yritykset sopeutuivat poikkeustilanteeseen ja minkälaisia ajatuksia henkilökunnalla tilanteesta oli. Tavoitteena oli saada selville se, miten työnantajat ja johtotehtävissä toimivat esihenkilöt reagoivat etätyön vaatimuksiin ja muutostarpeeseen. Työssä tutkittiin myös sitä, miten henkilökunnan hyvinvointi oli huomioitu ja mikä oli digiosaamisen taso yrityksissä.
Opinnäytetyö sekä siihen liittyvä tutkimus toteutettiin Webropol-kyselylomaketta hyväksikäyttäen. Kysely lähettiin Etelä-Savon kauppakamarin jäsenkirjeen
yhteydessä kaikille sen jäsenille. Lomakkeessa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kyselyn lisäksi jokaisesta toimialasta haastateltiin yhtä henkilöä. Haastateltavat henkilöt toimivat yrityksen johtotehtävissä.
Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Tutkimuksen mukaan ensimmäistä kertaa etätyötä teki noin kolmasosa
vastaajista. Etätyö lisäsi henkilöiden vastuuta sekä vapautta ja mahdollisuutta määrittää itselleen sopiva työaika. Toisaalta ajanhallinnan ongelmat, yksinäisyys ja työmäärän kasvu, vaikuttivat työhyvinvointiin. Esihenkilöiden toimintaan oltiin yleisellä tasolla tyytyväisiä, vaikka esihenkilön osaamattomuus työssä mainittiin tutkimuksessa usein. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen perustui työntekijöiden omaan aktiivisuuteen. Etätyövälineet toimivat hyvin ja niistä huolehdittiin, mutta etätyöpisteen työergonomiaan työnantaja tai esimies eivät kiinnittäneet huomiota. Esihenkilöt kokivat onnistuneensa pääsääntöisesti työssään.
Työntekijöitä ei ehditty tapaamaan tarpeeksi, eikä vapaamuotoista keskustelua alaisten kanssa ollut tarpeeksi. Työnantajilla oli hyvä asenne etätyötä kohtaan, mutta samalla heiltä toivottiin enemmän tukea etätyön johtamiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan yritykset olivat selviytyneet etätyöajasta hyvin tai erittäin hyvin. Luottamus, rehellisyys ja avoimuus olivat tunnusomaisia piirteitä työyhteisöissä.
Tutkimustulokset antoivat hyvät ja riittävät vastaukset tutkimusongelmaan ja tutkimuskysymyksiin. Tulokset ovat hyödyllisiä Etelä-Savon kauppakamarille sekä sen jäsenille.