COVID-19-pandemian vaikutus pohjoismaiseen lentoliikennealaan
Kobak, Dana (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047172
Tiivistelmä
COVID-19-pandemia on vaikuttanut toimialoihin eri tavalla ja lentoliikenneala on yksi niistä, jotka ovat kärsineen koronakriisistä eniten. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia pandemian vaikutuksia pohjoismaiseen lentoliikennealaan kahden case-lentoyhtiön, Finnairin ja SAS:n, kautta. Tutkimus pyrkii selvittämään, miten koronapandemia on vaikuttanut case-yrityksiin aikavälillä 2020–2021 eli ymmärtämään sen aiheuttamia muutoksia yhtiöiden toimintaympäristössä, operatiivisessa toiminnassa ja taloudellisessa tilanteessa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, onko yhtiöillä ollut yhtäläisyyksiä kriisin hoidon lähestymistavoissa.
Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee tutkimuksen kannalta tärkeitä aiheita liittyen yrityksen ympäristöön, operatiiviseen toimintaan ja talouden terveyskolmioon. Tietoperustaosiossa käydään läpi myös keskeisimpiä tunnuslukuja, joiden avulla tehdään case-yritysten vertaileva analyysi. Lisäksi kyseisessä osiossa esitetään taustatiedoksi koronaviruspandemian vaikutusta Pohjoismaiden talouksiin ja lentoliikennealaan.
Menetelmäsuuntaukseksi on valittu laadullinen tutkimus ja lähestymistavaksi on valittu tapaustutkimus eli case-tutkimus. Menetelmävalinta perustuu siihen, että tarkoituksena on ymmärtää kokonaisvaltaisesti tutkittavien lentoyhtiöiden muuttuva tilanne niitä välittömässä ympäröivässä kontekstissa. Valittu tutkimusote olettaa, että opinnäytetyössä ei tulla tekemään yleistyksiä tulosten pohjalta. Toimintaympäristöä tarkastellaan PESTE-analyysin avulla, jonka pohjalta siirrytään selvittämään case-yritysten operatiivisen toiminnan ja taloudellisen aseman muutosta dokumenttianalyysin ja vertailevan tunnuslukuanalyysin avulla. Saatujen tietojen perusteella identifioidaan keinoja, joilla lentoyhtiöiden johto on lähestynyt koronakriisin hoitoa.
Aineistona on käytetty monipuolisesti luotettavia julkisesti saatavia valmiita dokumentteja, muun muassa tilastoja, asiantuntijoiden ja viranomaisten raportteja, case-yritysten tilinpäätöksiä, vuosikertomuksia ja muita tiedotteita. Näiden lisäksi työssä on hyödynnetty erilaisia tuoreita uutisartikkeleita.
COVID-19-pandemian aiheuttama muutos toimintaympäristössä, viranomaispäätökset ja kysynnän hiipuminen vaikuttivat voimakkaasti pohjoismaiseen lentoliikennealaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vuosina 2020–2021 koronaepidemia on merkittävästi heikentänyt case-yritysten operatiivisen toiminnan volyymejä, johtanut tappiolliseen tulokseen ja vaikuttanut negatiivisesti maksuvalmiuteen ja vakavaraisuuteen. Pandemian negatiivisten vaikutusten minimoiseksi yhtiöt ovat ryhtyneet erilaisiin toimiin, kuitenkaan kovin suurta eroa koronakriisin hoidon lähestymistavoissa ei ole havaittu. Molemmassa tapauksessa omistajavaltioiden tuki oli suuressa roolissa. Tutkimustuloksista on havaittavissa myös, että kaiken kaikkiaan tähän mennessä Finnair on selviytynyt koronaepidemiasta SAS:ia paremmin muun muassa vahvemman maksuvalmiuden takia.
Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee tutkimuksen kannalta tärkeitä aiheita liittyen yrityksen ympäristöön, operatiiviseen toimintaan ja talouden terveyskolmioon. Tietoperustaosiossa käydään läpi myös keskeisimpiä tunnuslukuja, joiden avulla tehdään case-yritysten vertaileva analyysi. Lisäksi kyseisessä osiossa esitetään taustatiedoksi koronaviruspandemian vaikutusta Pohjoismaiden talouksiin ja lentoliikennealaan.
Menetelmäsuuntaukseksi on valittu laadullinen tutkimus ja lähestymistavaksi on valittu tapaustutkimus eli case-tutkimus. Menetelmävalinta perustuu siihen, että tarkoituksena on ymmärtää kokonaisvaltaisesti tutkittavien lentoyhtiöiden muuttuva tilanne niitä välittömässä ympäröivässä kontekstissa. Valittu tutkimusote olettaa, että opinnäytetyössä ei tulla tekemään yleistyksiä tulosten pohjalta. Toimintaympäristöä tarkastellaan PESTE-analyysin avulla, jonka pohjalta siirrytään selvittämään case-yritysten operatiivisen toiminnan ja taloudellisen aseman muutosta dokumenttianalyysin ja vertailevan tunnuslukuanalyysin avulla. Saatujen tietojen perusteella identifioidaan keinoja, joilla lentoyhtiöiden johto on lähestynyt koronakriisin hoitoa.
Aineistona on käytetty monipuolisesti luotettavia julkisesti saatavia valmiita dokumentteja, muun muassa tilastoja, asiantuntijoiden ja viranomaisten raportteja, case-yritysten tilinpäätöksiä, vuosikertomuksia ja muita tiedotteita. Näiden lisäksi työssä on hyödynnetty erilaisia tuoreita uutisartikkeleita.
COVID-19-pandemian aiheuttama muutos toimintaympäristössä, viranomaispäätökset ja kysynnän hiipuminen vaikuttivat voimakkaasti pohjoismaiseen lentoliikennealaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vuosina 2020–2021 koronaepidemia on merkittävästi heikentänyt case-yritysten operatiivisen toiminnan volyymejä, johtanut tappiolliseen tulokseen ja vaikuttanut negatiivisesti maksuvalmiuteen ja vakavaraisuuteen. Pandemian negatiivisten vaikutusten minimoiseksi yhtiöt ovat ryhtyneet erilaisiin toimiin, kuitenkaan kovin suurta eroa koronakriisin hoidon lähestymistavoissa ei ole havaittu. Molemmassa tapauksessa omistajavaltioiden tuki oli suuressa roolissa. Tutkimustuloksista on havaittavissa myös, että kaiken kaikkiaan tähän mennessä Finnair on selviytynyt koronaepidemiasta SAS:ia paremmin muun muassa vahvemman maksuvalmiuden takia.