Äänisuunnittelu historiallisessa musiikkidokumentissa
Kinnunen, Tuomas (2022)
Kinnunen, Tuomas
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205057313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205057313
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tutkii äänisuunnittelua historiallisen musiikkidokumentin tyylilajissa. Tavoitteena oli havainnoida, löytyykö tyylilajin teoksista samankaltaisia, tyypillisiä tai eriäviä äänikerronnan muotoja, miten äänisuunnittelun eri elementtejä on käytetty, ja mistä nämä ratkaisut johtuvat. Lisäksi opinnäytetyössä pohditaan erityisesti äänisuunnittelijan taustaa, mikäli teoksessa on oma äänisuunnittelija, sekä musiikin roolia äänikerronnassa. Aihepiiri on rajattu tarkemmin 1900-luvun toisella puoliskolla syntyneitä musiikkiliikkeitä käsitteleviin teoksiin. Tyylilajia tutkitaan neljän case-esimerkin kautta, joita ovat Suomen rave-kulttuurin historia -dokumenttisarja ja dokumenttielokuvat Tee se itse -elämä: Combat Rockin tarina, We Call It Techno! ja Sisters with Transistors. Äänisuunnittelija Joonas Jyrälän ammattihaastattelu antoi myös yleisellä tasolla ja muutamien esimerkkien kautta lisää perspektiiviä aiheeseen.
Case-esimerkkien budjetit, julkaisualustat ja tyylit näyttivät jossain määrin vaikuttavan eri äänisuunnittelun elementtien määrälliseen käyttöön. Yhtenäisissä tekijöissä korostuivat etenkin musiikin monimuotoinen käyttö ja rooli äänikerronnassa, sekä eri vuosikymmeniltä ja eritasoisilla laitteilla taltioidun arkistoäänen vaihteleva laatu. Erityispiirteenä voisi pitää myös sitä, että monella äänen jälkitöistä vastaavista henkilöistä oli teoksien musiikkigenreihin liittyvää musiikillista taustaa.
Pelkästään näiden case-esimerkkien perusteella ei voida yksinkertaistaa mitä historiallisen musiikkidokumentin äänisuunnittelu on, tai mitä se ei ole. Esimerkkielokuvien äänisuunnittelun purkaminen kuitenkin auttanee dokumenttien äänisuunnittelijoita miettimään mitä se voisi olla erilaisissa puitteissa. Tämä prosessi on auttanut myös kirjoittajaa +358 BPM - Suomen hardcore techno -skenen tarina -dokumentin äänisuunnittelun aloittamisessa.
Case-esimerkkien budjetit, julkaisualustat ja tyylit näyttivät jossain määrin vaikuttavan eri äänisuunnittelun elementtien määrälliseen käyttöön. Yhtenäisissä tekijöissä korostuivat etenkin musiikin monimuotoinen käyttö ja rooli äänikerronnassa, sekä eri vuosikymmeniltä ja eritasoisilla laitteilla taltioidun arkistoäänen vaihteleva laatu. Erityispiirteenä voisi pitää myös sitä, että monella äänen jälkitöistä vastaavista henkilöistä oli teoksien musiikkigenreihin liittyvää musiikillista taustaa.
Pelkästään näiden case-esimerkkien perusteella ei voida yksinkertaistaa mitä historiallisen musiikkidokumentin äänisuunnittelu on, tai mitä se ei ole. Esimerkkielokuvien äänisuunnittelun purkaminen kuitenkin auttanee dokumenttien äänisuunnittelijoita miettimään mitä se voisi olla erilaisissa puitteissa. Tämä prosessi on auttanut myös kirjoittajaa +358 BPM - Suomen hardcore techno -skenen tarina -dokumentin äänisuunnittelun aloittamisessa.