Hoitajien turvallinen toiminta fyysisesti väkivaltaisen potilaan kohtaamisessa : Hoitajien valmiudet toimia äkillisissä väkivaltatilanteissa Soiten kirurgisilla osastoilla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää sairaanhoitajien valmiudet toimia äkillisissä väkivaltatilanteissa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten kirurgisilla osastoilla. Aihe valikoitui, kun huomasimme yhteneväisyyden siinä, että harjoittelupaikoissa ei ole aikaisemmin otettu paljoa esille sitä, miten tulisi toimia, kun kohdataan väkivaltaisia potilaita. Työelämästä oli myös enenevissä määrin tullut hoitajilta palautetta väkivallan kohtaamisen lisääntymisestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa työntekijöiden osaamisesta fyysisissä väkivaltatilanteissa ja mahdollisesta lisäkoulutuksen tarpeesta. Kun hoitajat osaavat ennakoida tilanteita ja tietävät kuinka niissä tulisi toimia, se lisää työturvallisuutta.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa avataan työn aluksi työn keskeisimmät käsitteet, jonka jälkeen kerrotaan aiheen valinnasta sekä sen rajauksista. Työ rajattiin fyysiseen väkivaltaan, sillä työ olisi muuten ollut liian laaja-alainen. Rajauksen jälkeen kerrotaan tutkimusmenetelmistä. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin kirurgisilta osastoilta avoimen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeella kerätty aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Lopussa kerrotaan tutkimustuloksista ja pohditaan työn luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että sairaanhoitajilla on teoreettisia valmiuksia, miten tilanteissa tulisi toimia, mutta ennakointi tilanteisiin on heikkoa. Vartijan lisäapuun turvaudutaan herkästi liikaa, jolloin oma osaaminen tilanteissa unohtuu, eikä teoriatietoa osata hyödyntää. Yhtäkkiset väkivaltatilanteet aiheuttavat epävarmuutta eivätkä myöskään aina etene suunnitellulla tavalla. Lisäkoulutukselle koettiin tarvetta ja siihen ehdotettiin yksittäisiä harjoituksia vuosittain, esimerkiksi simulaatioita. Työnantajat voivat hyödyntää opinnäytetyöstä saatuja tietoja järjestäessä hoitajille lisäkoulutusta, joka lisää hoitajien työturvallisuutta ja itsevarmuutta työskentelyyn.

Johtopäätöksenä oli myös, että osastoilla olevat toimintaohjeet olisi hyvä tuoda työntekijöille esille ja niitä tulisi hyödyntää. Jatkotutkimusaiheeksi nousi esille simulaatiopäivän suunnittelu ja järjestäminen osastojen sairaanhoitajille väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen.

The aim of the thesis was to find out nurses´ preparedness to act in sudden violence circumstances in the surgical wards of Soite, the Central Ostrobothnia Joint Municipal Authority for Social and Health Services. The topic was chosen, when the authors noticed similarities during their practical placements, where it was not clarified, what to do when encountering physically violent patients. Nurses in working life have given feedback about the increasing amount of physically violent patients. The purpose of the thesis was to get information about nurses´ know-how in physical violence circumstances and the need for further educations. When nurses know how to predict situations and know how to react, it increases work safety.

In the theoretical part of the thesis, the authors first open up the essential concepts of the profession and after that the reasons for choosing the subject are explained, and the limitations of the subject. The thesis was restricted to physical violence because otherwise the thesis would have become too all-around. Research methods are explained after the limitations. The thesis was implemented as qualitative research and materials were collected from the surgical wards with open questionnaire. Data received from the questionnaire was analysed with inductive content analysis. Research results are explained in the end and things affecting the reliability of the thesis is considered.

The results of the thesis revealed that the nurses have theoretical preparedness, and know how to act in such circumstances, but forethought to the situations is poor. Security guard´s assistance is trusted easily too much, and nurses´ own know-how is easily forgotten which results in that the theory is not utilised. Sudden violence circumstances cause insecurity and will not always advance as planned. Further education is needed and yearly simulations were suggested, for example simulations. Employers can benefit from the knowledge collected from the thesis to arrange further education for the nurses, which increases nurses´ working safety and self-confidence at work.

A conclusion was also that the ward´s directives for violent patients should be disclosed to the workers, and these should be followed. Planning and organising a simulation day for the ward´s nurses on how to encounter violent patients came up as a follow-up study topic.